Lounais-Hämeessä Jokioisissa on vuoden sisällä sattunut kaksi suurta sikalapaloa.
Ennen juhannusta tulipalo tuhosi sikalan Minkiössä. Sikoja kuoli 800.
Läheisessä Latovainion kylässä paloi sikala viime syksynä. Palossa Jaakkolan tilalla kuoli 50 sikaa. Tämän palon syyksi selvisi vika sähkölaitteessa.
Maatilojen tulipalojen syttymissyistä noin 80 prosenttia liittyy sähköön tai laitteisiin. Eläintilojen rakenteiden kehittäminen ja palovaroitinjärjestelmien yleistyminen uusissa tuotantoeläinrakennuksissa on parantanut turvallisuutta.
Latovainion kylässä syksyllä 2025 palaneen sikalan syttymissyy on todennäköisesti vika lämpölampussa.
Matkassa oli hiukan onneakin, kun paloon päästiin käsiksi varhaisessa vaiheessa.
– Vauriot olisivat voineet olla vielä paljon pahemmat, pohtii Joni Jaakkola.
”Vesiletkulla ei tehnyt juuri mitään”
Viime syksyinen yö ei koskaan unohdu Jaakkolan tilalla. Sikalassa syttyi 27. lokakuuta tulipalo, joka järkytti koko perhettä.
Joni Jaakkolan puhelin hälytti yöllä puoli kahden aikaan. Hän katsoi puhelimesta sikalan laitteistojen valvontajärjestelmät.
Sikalan osasto oli tulessa.
Jaakkola soitti hätäkeskukseen ja kutsui eläinlääkärin. Hän totesi, että ei pysty tekemään juuri mitään ennen pelastushenkilökunnan tuloa.
– Palo oli niin voimakas, ettei rakennukseen ollut asiaa ja yhdellä vesiletkulla ei tehnyt juuri mitään. Oli aika voimaton olo ja toivoton tunne sillä hetkellä.
Palo syttyy sähköstä
Kehityspäällikkö Jaana Sohlman Lähi-Tapiolasta on käynyt läpi viiden vuoden ajalta tutkintapöytäkirjoja oman vakuutusyhtiön asiakkaiden maatiloilla sattuneista, yli 100 000 euron vahingot aiheuttaneista vahingoista.
Näistä 99 prosenttia on tulipaloja. Vuosittain maatiloilla on keskimäärin 30 palovahinkoa, tuotaneläinrakennuksia tästä on vuosittain noin viisi.
Sähkö on yhä selkeästi yleisin syttymissyy.
– Palo ei välttämättä johdu rakennuksen sähköistä, vaan esimerkiksi rakennuksen vieressä oleva kaivuri tai vastaava laite menee oikosulkuun ja syttyy palamaan. Palo siirtyy rakennukseen, kertoo Sohlman.
Uusissa tuotantoeläinrakennuksissa on huomioitu paloturvallisuus jo rakenteissa.
– Tuotantoeläinrakennuksessa on aina palavaa materiaalia, mutta uusissa sitä käytetään mahdollisimman vähän, kertoo Sohlman.
Eläintiloissa ei ole enää vuosiin saanut olla hakelämmityskeskusta samassa rakennuksessa tuotantoeläinten kanssa.
Sohlmanin mukaan perinteiset risujen poltot tai irti päässyt tuli ovat nykyään harvinaisia.
Kriisitilanteessa ei voi lamaantua. Joni Jaakkola toimi tulipalon aikana konemaisesti kuin robotti.
Ensimmäisenä oli mielessä, miten saisi eläimet pelastettua.
– Se oli todella paha paikka.
Avun määrä yllätti
Jaakkolan tilalle riensi paloyönä paljon vapaaehtoisia auttajia naapurustosta, jossa asuu myös pari vapaapalokuntalaista.
– Vielä koko seuraavan päivän tarjoutui ihmisiä niin paljon auttamaan, että kaikkia ei voinut tähän sillä hetkellä ottaa, sanoo Joni Jaakkola.
Tsemppiviestejä sateli ja apua tarjottiin laajalta alueelta.
– Olen kiitollinen kaikista. Se oli hieno juttu, ja antoi siinä hetkessä paljon voimia itselle.
Osastossa eloonjääneet siat siirrettiin väliaikaisiin tiloihin. Lopulta palossa kuoli 50 sikaa. Pääasiassa ne kuolivat savuun ja häkään.
Sikatalous ei ole helppoa edes normaalioloissa, mutta Joni Jaakkola päätti jatkaa alalla.
Se on hänen elinkeinonsa.
– Lisäksi tykkään tästä työstä, ja työvuosia on vielä jäljellä. Kai perinnöksi on tullut myös sitä suomalaista sisua.
Yrittäjä keräsi tiimin asiantuntijoita: vakuutusyhtiön edustajan, talouspuolen ammattilaisen, sähkö- ja LVI-alan tekijät sekä rakennusfirman.
– Sain tosi hyvän jengin ympärille.
Myös Minkiössä kylä riensi apuun
Minkiön kylällä paloi suuri sikala juhannuksen alla, ja MTK:n Jokioisten paikallisosaston varapuheenjohtaja Martti Klemelä lähti apuun heti. Hän pyörittää lypsykarjatilaa lähes palotilan naapurissa.
– Tällaisessa tilanteessa huoli on tietyllä tavalla yhteinen. Kannetaan huolta naapurista ja maatalousystävästä, joka siinä lähellä asuu.
Avuksi tulleet naapurit rakensivat sammutustöiden aikana läheiseen konehalliin väliaikaiset karsinat rakennuksesta evakuoiduille emakoille ja porsaille.
Eläimet siirrettiin yöllä toiselle sikatilalle, sillä palo katkaisi omalta tilalta sähköt ja veden.
Vapaaehtoiset lastasivat eläimiä kuljetusautoon.
– Maatalousyrittäjä haluaa aina pitää eläimistään sataprosenttisesti huolta. Kriisitilanteessa päätökset tehdään eläinten hyvinvointi edellä, korostaa Klemelä.
Minkiön sikalapalossa ei epäillä rikosta, kertoo Hämeen poliisi. Varsinainen syttymissyy ei vielä ole selvillä.
Yle ei tavoittanut tilan omistajia.
Vakuutusyhtiö: varautuminen paranee
Tulipaloihin varautuminen on hyvin erilaista uusissa ja vanhoissa maatilan rakennuksissa, kertoo Lähi-Tapiolan kehityspäällikkö Jaana Sohlman.
Vuosina 2010–2019 rakennetuissa tuotantoeläinrakennuksissa piti lain mukaan olla palovaroitin, jotta ne saivat valtion tukea.
Laki muuttui vuonna 2019, eikä palovaroitinta välttämättä enää tarvitse olla, vaikka rakennus olisi saanut tukea.
Uusimmissa rakennuksissa palosta varoittavat erilaiset hälytysjärjestelmät ovat yleistyneet lainsäädännöstä huolimatta.
Tärkeimpiä ovat laitteiden kuumenemisesta varoittavat järjestelmät, jotta syttymisvaara tai palon alku havaitaan ajoissa.
Viime vuosina rakennetuissa lihakarjanavetoissa ja sikaloissa lähes kaikissa on tehty jo rakennusvaiheessa hälytysjärjestelmä.
– Vanhoissa sikaloissa tilanne on kaikkein huonoin, vain noin viidenneksessä on varoitin, toteaa Jaana Sohlman.
Paloturvallisuutta parannettiin Jaakkolassa
Jaakkolan tilalla Latovainiolla sikalan uusittuun osaan rakennettiin määräysten mukaiset ja osin järeämmät palokatkot.
– Osa palokatkoista tehtiin korjatun rakennuksen ullakolle paremmin kuin säädöksissä vaadittiin, eli 15 minuutin palokatkoista tehtiin heti puolen tunnin palokatkot, kertoo Joni Jaakkola.
EI30 eli puolen tunnin palokatko tarkoittaa, että siinä kohdassa tehtyjen rakenteiden tehtävänä on estää tai hidastaa tulen, savun ja kuumuuden leviäminen rakennuksen osasta toiseen vähintään 30 minuutin ajan.
Se antaa lisää aikaa pelastustoimille.
Nyt, noin kahdeksan kuukautta tulipalon jälkeen, uusittu osasto alkaa olla valmis.
Takana on useampi kuukausi poikkeusoloissa, jonka aikana osa eläimistä piti ruokkia käsipelillä.
– Oli hieno tunne, kun sain eläimet uusittuihin tiloihin. Saa rutiinit kuntoon ja homma helpottui huomattavasti, sanoo Joni Jaakkola.