Káre Jovnna Signe Finn Are, Finn Arne Bieski-Selfors lea gieskat almmustuvvan girjjistis vihkkehallan, makkár siidavuogádaga boahtteáigi sáhtášii leat.
Girjji leat almmustahttán Siidaskuvla-prošeavtta olis. Siidaskuvla lea vuođđuduvvon jagis 2019 ja dan ulbmilin lea siidaortnega hálddašanmálle ealáskahttin ja ođasmahttin.
Bieski-Selfors girjjis Siidaealáskahttin: Mo siida lea min boahtteáigi? oktan váldoáššin lea dat, ahte leago dárbu ealáskahttit siidavuogádaga ja movt dan sáhtašii dahkat.
Bieski-Selfors mielde orru leamen dárbbašlaš, ahte sámit čohkkejit searaid vuostálastit sisabahkkemiid ja eará, mat sáhttet áitit sámiid árbevirolaš eallinvuogi.
– Dálhan lea nu ahte mii bargat iešguđetge searvvis, eatge mii dieđe maid nuppit háliidit ja barget.
Bieski-Selfors dadjá, ahte livččii hui dehálaš ahte sápmelaččat barget eanet ovttasbarggu, go leat oktasaš beroštumit várjalit luonddu.
Siidavuoigŋa ja siidajurddašeapmi ii leat šat oidnosis gili olbmuid dásis, vaikko gielas dat ealláge. Muhto boazodoalus lea ain joatkašuvvan, go doppe leat ain siiddat. Boazodoalus ain doibmet siidavuogádagat, man láhkai ságastallat, ráđđádallat ja čoavdit áššiid.
Siiddaid bokte sáhttá váikkuhit áššiide
Bieski-Selfors guorahallá girjjistis siidadoaimmaid ja mo praktihkalaččat doaibmat vai siidavuogádaga sáhttit ealáskahttit guovllu dásis, ovdamearka dihte Deanuleagis.
– Siidda ealáskahttin lea dehálaš sámi servodahkii, dat ii leat mihkkige ođđa jurdda. Siida-vuogádaga ođasmahttimis ja ealáskahttimis leamaš jo guhká sáhka, dadjá Bieski-Selfors.
Boahttevuođas sámit sáhtášedje siiddaid bokte váikkuhit áššiide. Sámiide stuorra hástalus lea dat, mo sáhttit buktit ovdan sápmelaččaid oainnu nu, ahte stáhtaid duopmostuolut áddejit dili.
– Siiddat fertejit čilget politihkkáriidda mo dat áitá Deanu luossanáli ja jus dat ii veahket, de cegget diggeášši. Ferte čájehit man dehálaš ášši dat lea sámi servodahkii. Aktivismma vuogi mielde maid vuostálastit sisabahkkema, muitala Bieski-Selfors.
Siiddat sáhtášedje movttiidahttit nuoraid máhccat Sápmái
Bieski-Selfors oaidná, ahte lea dehálaš geavahit seamma vuogi mo dolin siiddain meannudedje áššiin ja ságastalle daid birra. Siiddas lea dakkár vuohki ahte ságastallat vuos bures ja de ráđđádallat vai šaddá čoavddus, masa buohkat sáhttet miehtat vaikko ii leatge áibbas ovtta oaivilis.
– Ságastallat vuos hástalusain ja de ráđđádallat das, ahte manlágan olbmot galget leat mielde ja makkár doaimmat leat heivvolaččat siiddaide.
Bieski-Selfors mielde livččii buoremus ealáskahttit dološ siiddaid vai šaddá vuđolaš ásahus, mas lea vuođđun sámeárvvut. Son maid lohká ahte ain dárbbašuvvo lasi ságastallan das, man viiddis okta siida livččii ja sáhtášiigo siidavuogádaga geavahit vaikko sámedikkis ja gielddain.
Bieski-Selfors mielas siiddas galggašedje leat buot ahkásaš olbmot, go siida ii sáhte eallit jus doppe leat dušše boarrásat olbmot.
– Vaikko nuorat šaddet fárret eret ruovttubáikkis skuvllaid dahje bargguid dihte, de lea dehálaš ahte siiddain lea oktavuohta nuoraiguin.
Bieski-Selfors muitala ahte nuorain lea dakkár áddejupmi, ahte siida lea báiki gos sis lea oadjebas sadji, gos sin sohka ja sin máttut bohtet, nuorain lea maiddái siidadovdu ja sii háliidit bisuhit gaskavuođa iežaset siidii.
– Mii galgat álgit ságastallat siiddaid birra ja man dehálaš dat lea. Dat lea okta oassi sámáidahttinlihkadusas. Lea dehálaš ahte mii atnit árvvu sámi vugiide, go mii áigut hábmet min servodaga.
Bieski-Selfors jáhkká, ahte nuoraide lea dehálaš ahte sis lea ain gullevašvuohta ruovttubáikkiide, jus siiddat nanusmuvvet nu ahte sámit besset ieža eambbo hálddašit meahccevalljodagaid, dat sáhttá geasuhit eanet nuoraid boahtit ruovttoluotta ja orrut báikegottiin.
– Báikkálaš sámi servodat go nanusmuvvet, dat geasuha ain eanet nuoraid fárret ruovttoluotta.
