Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen pitää Anneli Auerin miljoonaluokan korvaushakemuksia suuruusluokaltaan samanlaisina kuin Auerin aikaisemmat koppikorvaukset Ulvilan murhasta vuonna 2016.
Iltalehti kertoi maanantaina, että Auer on jättänyt Valtiokonttorille hakemuksen kärsimyskorvauksista vajaan neljän vuoden mittaisesta vapauden menetyksestään. Hakemuksessa hän vaatii yli 1,3 miljoonan euron korvauksia.
Auerin entinen miesystävä, Jens Ihle, joka niin ikään vapautettiin syytteistä huhtikuussa, on tekemässä parhaillaan hakemusta Valtiokonttorille, mutta summasta ei ole vielä tietoa. Asian vahvistaa Ylelle Ihlen asianajaja Kaarle Gummerus.
Anneli Auer ja Jens Ihle ehtivät istua vuosia vankilassa syytteistä, jotka oikeus hylkäsi huhtikuussa.
Valtakunnansyyttäjä kertoi myöhemmin, ettei valita asiasta, jolloin käräjäoikeuden päätös sai lainvoiman.
Syyttäjä kuitenkin valittaa hovioikeuteen niistä käräjäoikeuden hylkäämistä pahoinpitelytuomioista, joita korkein oikeus ei ollut aiemmin purkanut. Lisäksi valtakunnansyyttäjä valittaa hovioikeuteen asianajajien palkkioista.
Julkisuus voi kasvattaa korvaussummaa
Apulaisprofessori Tatu Hyttisen mukaan 1,3 miljoonan euron kärsimyskorvaushakemus on linjassa reilun 800 euron päiväkohtaiselle korvaussummalle, jonka Auer sai vuonna 2016 vapauduttuaan syytteistä Ulvilan murhaan liittyen. Korvausten yhteissumma oli 511 600 euroa.
– Tulkintani mukaan tässä vaaditaan käytännössä samaa noin 800 euroa vuorokaudelta. Nyt laitetaan vielä vuosittaiset noin parin prosentin indeksikorotukset päälle, jolloin korvaussumma nousee noin 980 euroon per vankilassa istuttu vuorokausi, Hyttinen laskee.
Syyttömänä tuomittu voi hakea korvauksia vankilassa vietetystä ajasta Valtiokonttorilta. Nykyisin Suomessa ei ole käytännössä vuorokausikohtaisia rajoja ja korvaussummaan voi vaikuttaa kärsimyksen määrä.
– Esimerkiksi Anneli Auerin tapauksessa voidaan puhua julkisuuden lisäämästä kärsimyksestä. Käytännössä oikeudenkäyntiä seurattiin reaaliaikaisesti, ja mitä enemmän asiaa on julkisuudessa riepoteltu, sitä enemmän se aiheuttaa kärsimystä.
Jos Auerin vaatimus menee läpi, kyseessä olisi ylivoimaisesti suurin kärsimyskorvaus vapaudenmenetyksestä Suomessa, Hyttinen arvioi.
Koppikorvaukset lausuntokierroksella
Hallitus esitti keväällä maksukattoa koppikorvauksille.
Esitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Siinä esitetään, että korvauksen perusmäärä olisi 120 euroa ja voisi olla enintään 180 euroa ja alimmillaan 80 euroa.
Tatu Hyttisen mukaan esitys toisi ennustettavuutta nykyiseen käytäntöön verrattuna, jos se menee läpi sellaisenaan. Se esimerkiksi vakioisi korvaussummia.
– Sinänsä Auerin kaltaiset pitkäaikaiset perusteettomat vapaudenmenetykset ovat harvinaisia, eivätkä valtion talouden kannalta merkityksellisiä asioita, Hyttinen sanoo.