Hyvinvointialueet suunnittelevat vanhustenhoivaan säästöjä, jotka jo tässä vaiheessa näyttävät epärealistisilta.
Petteri Orpon (kok.) hallitus valmistelee lakia, joka mahdollistaa teknologian käytön lisäämisen ikääntyneiden hoivapalveluissa. Valtiovarainministeriö on laskenut, että teknologian käyttö uuden lain sallimissa rajoissa toisi hyvinvointialueille 51 miljoonan euron säästöt.
Lakiesityksessä teknologian ja teknisen valvonnan käyttöön ottamisella voisi alentaa henkilöstömitoitusta 0,04 työntekijää asiakasta kohden, mutta nykyisin vaadittua 0,6:n henkilöstömitoitusta ei kuitenkaan saisi alittaa.
Perustuslakivaliokunta vaatii muutoksia esimerkiksi pykälään, jossa säädetään siitä, millä edellytyksillä asiakkaan yksityiselämän suojaan vaikuttavia teknologisia ratkaisuja voidaan ottaa käyttöön.
Hyvinvointialueet ovat vieneet valtiovarainministeriön laskelman arvion omiin säästösuunnitelmiinsa, vaikka lakia ei ole vielä hyväksytty.
Esimerkiksi Päijät-Hämeen hyvinvointialue hakee ministeriöltä lisäaikaa alijäämänsä kattamiseen säästösuunnitelmalla, joka pitää sisällään 560 000 euron vähennyksen vanhusten ympärivuorokautisen hoivan kustannuksista.
Vanhustenhoivan parissa toimivat asiantuntijat ihmettelevät, mistä säästöt syntyvät.
Ikääntyneiden asumispalveluiden tulosaluejohtaja Terttu Leivo sanoo suoraan, että säästötavoitteet eivät ole realistisia, ellei rahoitusta saada riittävästi tai laki hyväksy henkilöstömitoituksen alentamista 0,6:sta.
– Ympärivuorokautisessa palveluasumisessa asukkaiden hoivan tarve on niin suuri, että en näe siinä isoja taloudellisia säästöjä realistisena ainakaan tämänhetkisen tiedon valossa.
Odotukset teknologiaa kohtaan ovat ristiriitaiset. Hyvinvointialueiden ammattilaiset pitävät teknologian lisäämistä vanhustenhoivassa välttämättömänä, sillä vanhusten määrä lisääntyy tulevaisuudessa tuntuvasti ja samaan aikaan henkilöstön saatavuus heikkenee.
– Me tarvitsemme toimivaa teknologiaa, joka vapauttaa henkilöresurssia välittömään asiakastyöhön ja asukkaan kohtaamiseen. Tästä hyvä esimerkki on tekoälypohjainen puheentunnistus.
– Teknologia ei kuitenkaan voi korvata inhimillistä henkilöstötarvetta, sanoo Leivo.
Valtion arviointimenettelyyn joutunut Keski-Suomen hyvinvointialue joutuu etsimään vanhustenpalveluista miljoonaluokan säästöt . Arviointiryhmän loppuraportissa vaaditaan yli 10 miljoonan euron säästöjä vanhustenpalveluissa digitalisaatiota ja teknologiaa lisäämällä vuoteen 2030 mennessä. Keski-Suomen hyvinvointialueen valtuusto hyväksyi säästösuunnitelman kesäkuun alussa.
– Pelkästään teknologiaa lisäämällä emme saa näitä säästöjä kokoon, vaan meidän tulee tehdä myös muita toiminnallisia muutoksia, sanoo ikääntyneiden ja vammaisten palvelujen palvelujohtaja Mirja Ahoniemi.
Keski-Suomessa on pohdittu, voisiko sensoriteknologiaa hyödyntämällä korvata esimerkiksi yökäyntejä yhteisöllisessä asumisessa.
Attendo: Ei tuo säästöjä vaan puhtaasti rahoituksen leikkaamista
Myös yksityiset palveluntarjoajat suhtautuvat epäilevästi hallituksen vireillä olevaan lakiin.
– Lakiesitys ei tuo säästöjä, vaan se on puhtaasti rahoituksen leikkaamista. Kaiken lisäksi hallituksen esitys perustuu virheellisiin laskelmiin, sanoo Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist.
Hänen mukaansa lain valmistelussa yöaikaisen henkilöstän määrä on laskettu väärin. Lisäksi valmistelussa on oletettu, että yksiköiden henkilöstömitoitus ylittää nykyisen minimin, 0,6 hoitajaa asukasta kohden.
Yksityisten yritysten sopimukset hyvinvointialueiden kanssa on solmittu pääasiallisesti 0,6 -mitoituksen mukaisesti. Vaikka yksityisellä palveluntuottajalla mitoitus olisikin suurempi, hyvinvointialue maksaa silti aina vain 0,6:sta.
– Lakiesityksen mukaan käyttöönotettua teknologiaa ei voi laskea sisään tähän mitoitukseen kuin vain minimitoituksen ylittävältä osalta, niin ei tässä synny mitään säästöä.
Holmqvist haluaa myös muistuttaa, että teknologia ei ilmesty hoivakoteihin ilmaiseksi.
– On lisenssikustannukset ja käyttöönottokustannukset. Mahdolliset säästöt tulevat näkyviin vasta ajan kanssa.
Professori: Pelkkä teknologian lisääminen ei ratkaise ongelmia
Jos kiireisen hoitotyön keskelle tuodaan keskeneräistä teknologiaa, se pikemminkin lisää kustannuksia, arvioi Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston professori Satu Pekkarinen.
Pekkarinen tutkii miten teknologia palvelisi paremmin ihmisten arkitodellisuutta sotepalveluissa.
– Jos ei tutkita teknologian vaikutuksia käyttäjien elämään, siitä voikin tulla lisäkustannuksia. Teknologia itsessäänkin maksaa jotain. Sitä pitää myös huoltaa ihmisten kodeissa ja palvelutaloissa – sekään ei ole ilmaista.
Pekkarinen myös varoittaa uskomasta sokeasti teknologian mahdollisuuksiin:
Professorin mielestä yhteiskunnallisia ongelmia ei voi ratkaista yksilön oikeuksia rikkomalla. Haavoittuvassa asemassa olevat vanhukset tarvitsevat inhimillistä hoitoa eikä sitä voi sivuuttaa sen varjolla, että resurssit ovat vähissä.
– Jos yhteiskunnan ja yksilön tarpeet ovat pahasti ristiriidassa, niin silloin ollaan vaarallisilla vesillä.
Korjaus 30.6.2026 klo 13:47: Kuvatekstistä on korjattu Carita Hämäläisen titteli palvelupäälliköstä palveluesihenkilöksi.