Analyysi: Wille Rydmanilla on pelkkää voitettavaa kiistassa pääministerin kanssa

Wille Rydmanin kolmas luottamus­äänestys toi kesään hallituskriisin tuulahduksen, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Petri Raivio.

Wille Rydman puhuu tiedotustilaisuudessa.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) puhui toimittajille eduskunnan Valtiosalissa luottamusäänestyksensä jälkeen. Kuva: Jorma Vihtonen / Yle
Ylen Politiikka ja talous -toimituksen toimittaja Petri Raivio.
Petri Raiviopolitiikantoimittaja

Petteri Orpon (kok.) hallitus riitelee nyt avoimesti ja julkisuuden kautta. Tiistain käänteet sote-järjestöjen rahoitusasiassa enteilevät loppukaudesta hankalaa.

Aamulla kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit jyräsivät perussuomalaisten ministerin Wille Rydmanin ratkaisun järjestöjen rahoituksen kriteereistä. Pääministerin esityksestä asia viedään kansliapäälliköiden valmisteltavaksi.

Hieman ennen puolta päivää eduskunnan täysistunto äänesti Rydmanin luottamuksesta. Hän sai taakseen vain 88 edustajaa, kun RKP:n ryhmä äänesti tyhjää.

RKP:n puheenjohtajan Anders Adlercreutzin mukaan hänen ryhmänsä ei halunnut tukea Rydmania, koska tämä ei toiminut kuten yhdessä oli sovittu.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra tulkitsi äänestyksen jälkeen, että RKP vetää mattoa pääministeri Orpon alta.

Orpo itse sanoi, ettei ole tyytyväinen RKP:n äänestyskäyttäytymiseen. Mutta selväksi tuli, ettei hän ole kovin tyytyväinen myöskään Rydmaniin, jonka tekemän päätöksen järjestöjen rahoituksen kriteereistä hän pyrkii nyt poikkeuksellisella tavalla kumoamaan.

Jo kolmas luottamusäänestys

Orpolle Rydman on kuin vieteriukko, joka ei suostu pysymään laatikossaan. Rydman on entinen kokoomuksen kansanedustaja, jonka Riikka Purra on nostanut jo kahdesti ministeriksi.

Eduskunta on nyt äänestänyt Rydmanin luottamuksesta peräti kolme kertaa. Tuki on huvennut vuoden 2023 ensimmäisen äänestyksen 106 äänestä tiistain 88:aan.

Aiemmilla kerroilla RKP on Eva Biaudet'ta lukuun ottamatta asettunut Rydmanin taakse, nyt ei. Tällä kertaa uutta oli sekin, että äänestyksen pontimena oli poliittinen kysymys eli se, miten järjestöjen rahoista pitäisi päättää. Aiemmilla kerroilla kyse on ollut Rydmanin henkilöstä ja lausunnoista.

Nyt Rydman olisi periaatteessa voinut jopa kaatua, jos oppositio olisi vaivautunut paikalle. Istunnosta oli poissa peräti 13 SDP:n edustajaa, kaksi keskustalaista ja yksi vasemmistoliiton edustaja. Purra tosin sanoi, että Rydmanin läpimeno oli varmistettu etukäteen.

Jos Rydman on Orpolle kuin piikki lihassa, Purralle hän on kuin kultakimpale. Rydmania ei haittaa yhtään käydä avoimeen kamppailuun oman hallituksensa pääministeriä vastaan, joka oli aikoinaan mukana savustamassa häntä ulos kokoomuksesta.

Samaan aikaan Rydman saa pidettyä esillä perussuomalaisten kannattajiin uppoavaa näkemystään siitä, että niukkuuden aikoina poliittisen rälssin suojatyöpaikoiksi muuttuneilta järjestöjen järjestöiltä sietääkin leikata.

Vaalit lähestyvät

Seuraaviin eduskuntavaaleihin on alle kymmenen kuukautta aikaa, ja perussuomalaisten kannatusluvut ovat viimeaikaisesta virkoamisesta huolimatta edelleen vaatimattomat. Puolueella on järjestökiistassa pelkkää voitettavaa.

Rydmanin toiminta toki kylvää hallituksen peltoon kriisin siemeniä, mutta tässä vaiheessa vaalikautta se ei perussuomalaisia enää niin haittaa, sillä valtaosa sen hallitusohjelmaan saamista esimerkiksi maahanmuuton kiristämiseen liittyvistä tavoitteista on jo viety maaliin.

Hallitus seilaa Rydman-jupakkansa kanssa kartoittamattomilla vesillä. Kansliapäälliköiden työryhmä valmistelee nyt esitystä siitä, miten järjestöjen rahanjaon kriteereihin liittyvä kiista ratkaistaan.

Kun esitys asetuksen muuttamisesta on valmis, ministeri Rydmanin tehtävä on esitellä se valtioneuvostolle. Kriisin seuraava vaihe puhkeaa tilanteessa, jossa Rydman ei peräänny kannastaan ja kieltäytyy tuomasta valtioneuvostoon uutta esitystä.

Rydman itse sanoi, että olisi ”myönteinen yllätys”, jos rahanjakokriteereistä löytyisi poliittinen sopu. Hän on sitä mieltä, että rahanjaon syksyn kierros etenee joka tapauksessa hänen itse päättämillään kriteereillä.