Opetusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz kommentoi hallituksen riitaa Porin Suomi-areenassa keskiviikkona.
Riita sai alkunsa, kun sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) linjasi sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustusten kriteereistä ilman hallituksen yhteistä päätöstä. Riita on keskittynyt erityisesti RKP:n ja perussuomalaisten välille.
– Ongelma tässä ei suinkaan ole RKP. Ongelman alku ja juuri on se, että tässä asiassa, jossa hallituksen kanta on aivan selvä, jossa neljä puoluetta yhteisesti päättivät vielä vahvistaa sen yleisen käytännön, niin siitä lähdettiin sitten eri polulle, Adlercreutz sanoo.
Eduskunta äänesti Rydmanin luottamuksesta eilen tiistaina. Rydman sai äänestyksessä eduskunnan luottamuksen, mutta RKP:n kansanedustajat äänestivät tyhjää.
Adlercreutz ei suoraan vastannut kysymykseen siitä, onko Rydmanilla RKP:n luottamus.
– Me edellytämme jokaiselta ministeriltä, että hän toimii sovitun mukaisesti. Eilen emme äänestäneet epäluottamusta, mutta emme myöskään äänestäneet vihreää. Pidämme tapahtunutta vakavana, ja oletamme tietenkin, että asiat nyt korjautuvat.
Kritiikkiä RKP:n päätökselle
RKP:n kentältä on kuulunut Ylelle myös kritiikkiä sitä kohtaan, että RKP äänesti tyhjää Rydmanin luottamuksesta. Adlercreutzille asia tuli yllätyksenä.
– En ole kuullut sellaisesta, mutta se on selvää, että joka ikisessä puolueessa on monta eri näkökulmaa. Keskustelimme ryhmässä, pyrimme saamaan kannat yhteen. Tämä oli se kanta, jonka ympärille pystyimme muodostamaan yhteisen mielipiteen ja sen pohjalta koko ryhmä toimi yhtenäisesti.
Perussuomalaiset ovat kritisoineet RKP:tä kovin sanoin. Esimerkiksi oikeusministeri Leena Meri (ps) sanoi Helsingin Sanomille, että päätös äänestää tyhjää oli käytännössä epäluottamuslause hallituksen ministerille. Meren mukaan RKP:n toiminta kyseenalaisti puolueen sitoutumisen hallitusyhteistyöhön.
Adlercreutz sanoo, että hallituspuolueiden pitää päästä tilanteesta eteenpäin. Hän peräänkuuluttaa hallituksen yhteisiä sääntöjä ja luottamusta.
– Hallitustyön aivan keskeinen komponentti on pelisäännöt, että sovitussa pysytään. Se koskee hallitusohjelmaa ja se koskee kaikkea muutakin, että ylläpidetään luottamusta.
Neuvotteluista kieltäydytty?
Rydman kertoi tiistaina, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) ehdotti aiemmin, että Rydman ja Adlercreutz neuvottelisivat asiasta kahdenkeskeisesti. Rydmanin mukaan Adlercreutz kieltäytyi neuvotteluista.
Adlercreutz taas sanoo, että perussuomalaiset ovat kieltäytyneet neuvottelemasta useina päivinä tämän ja edellisviikon aikana.
– Sanoin, että neuvottelen sitten, kun me voidaan neuvotella. Silloin, kun perussuomalaiset sanovat, että suostuvat neuvottelemaan, mutta he ovat toistuvasti ja itse asiassa vielä maanantaina ja tulkitsen että eilenkin kieltäytyneet neuvottelemasta.
Adlercreutzin mukaan kyseessä ei kuitenkaan ole RKP:n ja perussuomalaisten välinen kiista.
– Tämä oli hallituksen sisäinen kiista, joka koskee koko hallitusta. Yksi puolue kieltäytyy noudattamasta yhteisesti sovittua linjaa. Se ei ole asia, joka RKP ja perussuomalaiset ratkaisee keskenään, vaan siihen tarvitaan joka ikinen hallituksen puolue.
Poikkeuksellinen päätös
Adlercreutzin mukaan riidassa ei ollut kyse itse STEA-kriteereistä vaan siitä, että niistä oli sovittu yhdessä hallituksen kesken.
– Siinä on tietenkin se ongelma, että tässä päätöksessä ei pitäydytty.
Hän kritisoi Rydmania hallituksen yhteisten sääntöjen rikkomisesta ja pääministerin uhmaamisesta.
– Sen lisäksi toki uhmattiin pääministeriä varsin painokkaasti ja varsin toistuvasti mikä johti siihen, että jouduttiin tekemään Suomen historiassa varsin poikkeuksellinen ratkaisu, eli erillisessä valtionneuvoston neuvottelussa ikään kuin puskea se päätös läpi.
Adlercreutz viittaa siihen, että tiistaiaamuna muut hallituspuolueet, eli kokoomus, RKP ja kristillisdemokraatit jyräsivät Rydmanin ratkaisun järjestöjen rahoituksen kriteereistä erillisessä valtionneuvoston neuvottelussa. Asiasta äänestettiin, ja perussuomalaiset jäivät yksin puolustamaan Rydmanin linjaa.
Pääministerin esityksestä asia vietiin kansliapäälliköiden valmisteltavaksi.
