Viiden vanhuksen murhasta tuomittu nainen haluaa jälleen vapaaksi.
Elinkautista vankeusrangaistusta suorittava Ann Maria Gyllgren, 75, tunnetaan julkisuudessa parhaiten ”myrkkyhoitajana” tai murhien aikaisella nimellään Aino Nykopp.
Hän on jättänyt kesäkuussa asianajajansa välityksellä Helsingin hovioikeuteen hakemuksen ehdonalaiseen vapauteen päästämisestä. Asialle ei ole vielä määrätty käsittelypäivää.
Hakemuksessa pyydetään vapauttamista ”niin pian kuin mahdollista”.
Gyllgren perustelee vaatimustaan pitkällä vankilassaoloajalla. Hän on suorittanut rangaistustaan 17 vuotta.
Lisäksi hän pyytää, että hovioikeus järjestää asiassa suullisen käsittelyn.
Neljäs anomus
Myrkkyhoitaja anoo vapauttamistaan neljättä kertaa.
Helsingin hovioikeus hylkäsi edellisen hakemuksen viime vuoden toukokuussa.
Hovioikeus katsoi, ettei Gyllgren ole suorittanut rangaistusta vielä riittävän pitkään.
Elinkautinen vankeus kestää Suomessa keskimäärin noin 15 vuotta.
Hovioikeuden mukaan Gyllgrenin rikosten laatu ja määrä puolsivat elinkautisvankien keskimääräisen vankilassaoloajan ylittämistä.
Lisäksi oikeus totesi, että vapauttamista vastaan puhuu myös lausunto hänen riskistään syyllistyä uudelleen väkivaltarikokseen. Lausunto on salainen.
Rikosseuraamuslaitoskaan ei aiemmin puoltanut vapauttamista.
Hän on ollut vuodesta 2020 alkaen avovankilassa ja päässyt saattamattomille lomille.
Julma sarjamurha
Viidestä murhasta ja viidestä murhan yrityksestä vuonna 2010 tuomittu nainen on Suomen lähihistorian pahin sarjamurhaaja.
Hän myrkytti uhrejaan lääkkeillä Helsingissä vuosina 2004–2009. Osa teoista tapahtui sairaalassa, osa uhrien kotona, kun Nykopp työskenteli perushoitajana ja kotihoitajana.
Oikeudessa kävi ilmi, että kaikki murhat eivät ehkä paljastuneet.
Helsingin Seniorisäätiön Kannelkodissa kuoli Nykoppin työssäoloaikana parin kuukauden sisällä poikkeuksellisesti yli kymmenen vanhusta.
Yhtä lukuun ottamatta kaikki vainajat oli ehditty tuhkata ennen rikosepäilyä.
Nykopp kiisti syyllistyneensä henkirikoksiin.
Hänelle tehtiin oikeudenkäynnin aikana mielentilatutkimus. Tutkimuksessa ilmeni, että hänellä on antisosiaalinen persoonallisuushäiriö, johon liittyy runsaasti psykopatialle tunnusomaisia piirteitä.
Antisosiaaliseen persoonallisuushäiriöön ja psykopatiaan liittyy kyvyttömyys tuntea empatiaa.
Yle oli paikalla, kun Gyllgrenin hakemusta käsiteltiin edellisen kerran hovioikeudessa 17. huhtikuuta 2025: