Rehevöityminen ja vieraslajit ovat suurin uhka Hauhon vesialueiden vedenlaadulle.
Jotta järvien vedenlaatua saataisiin kohennettua, valuma-alueilla tulisi tehdä sellaisia toimia, jotka estävät eroosiota ja jotta tulvavedet eivät seisoisi pelloilla. Myös vieraslajien leviämistä tulisi hillitä.
Hauhon järvien vedenlaatua on selvitetty tänä kesänä päättyvässä, kolmivuotisessa vesienhoitohankkeessa. Samalla on tehty suunnitelmia järvien tilan parantamiseksi.
– Suunnitelmissa on erilaisia vedenhallinta- ja vesiensuojelurakenteita maastoon, muun muassa kosteikkoja ja erilaisia vesistöihin tuleviin uomiin liittyviä rakenteita joilla voidaan vähentää eroosiohaittoja sekä ravinteiden ja kiintoaineiden tuomaa kuormitusta, keroo Pro Hauhonselkä ry:n varapuheenjohtaja Suvi Mäkelä.
Eri järvillä on omat haasteensa, yhdellä sapluunalla ei voida edetä joka järvessä. Esimerkiksi Iso-Roineen vesi on paremmassa kunnossa kuin Hauhonselän vesi, joka on hiukan rehevämpää ja heikommassa kunnossa olevaa.
– Kauheita katastrofeja ei ole missään, mutta selkeitä haittoja ja vaikeuksia eri vesistöistä löytyy, Mäkelä sanoo.
Jo laadittujen suunnitelmien toteuttamiseksi on haettava vielä rahoitusta, jotta kaivinkoneet saataisiin maastoon toteuttamaan suunniteltuja kohteita.
Järvien tummuminen lisääntyy
Suomessa on runsaasti järviä, joiden on todettu tummuvan. Tummenemista tapahtuu maan muokkauksen, kuten ojituksien, maatalouden ja turvetuotannon, seurauksena.
Vesien tummeneminen vaikuttaa kaikkiin eliöryhmiin mikrobeista kaloihin.
– Tumma vesi lämpenee nopeammin ja helpommin kuin kirkas vesi, joka taas vaikuttaa siihen, että pinnan ja pohjan välisen veden lämpötilat muuttuvat jyrkemmiksi. Vesi ei sekoitu enää yhtä helposti ja se aiheuttaa helpommin happiongelmia loppukesällä, kertoo Helsingin yliopiston professori Jukka Horppila.
Horppilan mukaan hapekasta vettä vaativien kalalajien, kuten lohikalojen, kannat yleensä taantuvat ja alaa valtaavat vaikkapa särkikalat, jotka kestävät alhaisempaa happea ja korkeampia lämpötiloja.
Myös valaistus muuttuu, järvi muuttuu pimeämmäksi.
– On täysin mahdollista, että happi loppuu puolentoista metrin syvyydessä ja valo sammuu metrin syvyydessä. Siellä on säkkipimeää ja hapetonta. Jos olet kala, niin sinun on pakko olla siinä ylimmässä metrissä tai puolessatoista siinä järvessä, Horppila kuvaa.
Myös uposlehtiset vesikasvit katoavat, koska ne eivät saa tarpeeksi valoa.