Venäjän naapurissa sijaitsevaa Georgiaa uhkaa umpikuja.
Näin sanoo Suomen Etelä-Kaukasian kiertävä suurlähettiläs Kirsti Narinen.
Maata johtava venäläismielinen valtapuolue Georgialainen unelma on ottanut pelon aseekseen hiljentäessään länsimielistä protestiliikettä.
Demokratian ja ihmisoikeuksien nakertaminen on noussut uudelle tasolle kuluneen kahden vuoden aikana.
Maassa pidettiin vuonna 2024 vilpillisinä pidetyt parlamenttivaalit.
– Georgialainen unelma maalaa itseään nurkkaan sekä poliittisesti, kansainvälisesti että suhteessa Georgian kansaan, Narinen sanoo.
Suurlähettiläs: Hallitus lietsoo pelkoa Putinin tapaan
Vallanpitäjät nujertavat EU-mielistä protestiliikettä mielivaltaisilla tuomioilla.
Tällä ja viime viikolla oikeus julisti loput ankarat vankeustuomiot ihmiselle, jotka osallistuivat mielenosoitukseen pääkaupunki Tbilisissä viime lokakuussa.
Heitä syytettiin väkivaltaisuuksista ja yrityksestä tunkeutua presidentinlinnaan.
Erityistä huomiota on saanut 72-vuotiaan lastenlääkäri Giorgi Chakhunashvilin tuomio. Hän oli oman todistuksensa mukaan paikalla auttamassa loukkaantuneita.
Narisen mukaan valtapuolueen käsissä oleva oikeuslaitos pyrkii kovilla rangaistuksilla lietsomaan pelkoa ja ajamaan muutosta haluavan kansanosan apatiaan.
– Tähänhän perustuu myös [Vladimir] Putinin valta. Siksi myös Georgialaisen unelman voi määritellä itsevaltaiseksi tai jopa diktatoriseksi valtarakenteeksi, Narinen sanoo.
Oikeusistuin tuomitsi kolmesta seitsemään vuoden vankeuteen yhteensä 29 ihmistä, jotka ottivat osaa lokakuun alussa järjestettyyn mielenilmaisuun.
Sakkorangaistuksella selvisi Mariam Mekantsishvili, jonka ulkoministeri Elina Valtonen kohtasi vieraillessaan Tbilisissä lokakuun puolivälissä. Mekantsishvili pidätettiin muutama päivä tämän jälkeen.
Videolla näkyy Valtosen ja Mekantsishvilin sananvaihto mielenosoituksessa, jota myös Narinen seurasi.
Vangitun oppositiojohtajan terveys heikkenee
Samasta järjestelmällisestä pelolla hallitsemisesta kertoo suurlähettilään mukaan myös oppositiojohtaja Elene Khoshtarian vangitseminen.
Ylen aiemmin haastattelema Khoshtaria tuomittiin keväällä puolentoista vuoden vankeuteen omaisuusrikoksesta.
Oppositiopoliitikko tuhri valtapuolueen pormestariehdokkaan vaalimainoksen kirjoittamalla siihen tussilla ”venäläinen unelma”.
Viime aikoina mediassa on raportoitu vangitun Khoshtarian terveydentilan heikentymisestä. Asianajajansa mukaan Khoshtaria ei ole saanut tarvitsemaansa lääketieteellistä hoitoa, mikä voi johtaa liikuntakyvyn pysyvään menettämiseen.
Vankilaviranomaiset ovat kiistäneet väitteet.
Narisen mukaan Georgiassa kaikki pelkäävät toisiaan.
– Valtiovalta pelkää kansaa, kansa pelkää poliisia, [Georgialaisen unelman perustaja] Bidzina Ivanishvili pelkää henkilökohtaisen turvallisuutensa puolesta ja Venäjää pelkäävät kaikki, hän sanoo.
Kulisseissa toimivaa venäläismielistä suurliikemiestä Ivanishviliä pidetään Georgian todellisena vallankäyttäjänä.
Georgia auttaa Venäjää lännen pakotteiden kiertämisessä
Georgialle myönnettiin loppuvuodesta 2023 EU:n ehdokasmaan status.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 71 prosenttia georgialaisista kannattaa maan EU-jäsenyyttä.
Valtapuolue on kuitenkin demokratiaa, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia sortavalla politiikallaan pysäyttänyt Georgian lähentymisen EU:ta kohti.
Euroopan parlamentin viimeviikkoisessa päätöslauselmassa vaaditaan pakotteita Ivanishviliä ja hänen sisäpiiriään vastaan.
Euroopassa on myös arveltu, että Georgian kautta kierretään lännen Venäjälle ja Iranille asettamia pakotteita.
Georgian ulkoministeri Maka Bochorishvili on teilannut päätöslauselman tekaistujen väitteiden kokoelmana ja suorana hyökkäyksenä Georgian valtiota ja yhteiskuntaa vastaan.
Georgian Transparency International -kansalaisjärjestöä johtava Eka Gigauri sanoo Ylen haastattelussa, ettei ole epäilystäkään siitä, ettei Georgian hallitus auttaisi Venäjää pakotteiden kiertämisessä.
Hänen mukaansa Ivanishvili haluaa tehdä Georgiasta turvasataman venäläisille oligarkeille.
Videolla Gigauri kertoo, mitä EU:n tulisi hänen mielestään tehdä auttaakseen Georgiaa.
Mikä on kansanliikkeen tulevaisuus?
Ensi viikolla hallitusta vastustavien mielenosoittajien on määrä kokoontua Tbilisissä jo yhtäjaksoisesti 580. perättäisenä päivänä.
Väki on kuitenkin vähentynyt aiemmasta.
Moni mielenosoittajista on halunnut pitää etäisyyttä puolueisiin. Lisäksi monet oppositiopuolueet ovat kieltäytyneet työskentelystä parlamentissa, sillä pitävät sitä laittomana.
Georgiassa keskustellaan nyt siitä, että kansanliikkeen tulisi järjestäytyä uudelleen poliittiseksi voimaksi, jotta todellinen muutos voitaisiin saavuttaa.
Gigauri uskoo, että lähiaikoina maassa nähdään taas suuria mielenosoituksia.
Hänen mielestään seuraavat parlamenttivaalit voivat avata tien ulos nykyisestä umpikujasta. Ne on määrä pitää vuonna 2028.
– Voiton saavuttamiseksi opposition pitää taistella yhdessä ja ihmisten tulee valmistautua siihen, että valtapuolue pyrkii taas manipuloimaan vaaleja, Gigauri sanoo.