Sunnuntaityökorvausten leikkauksilla ei todennäköisesti olisi merkittävää vaikutusta työllisyyteen tai talouskasvuun.
Näin arvioi johtava tutkija Merja Kauhanen työn ja talouden tutkimuslaitos Laboresta.
Hän viittaa esimerkiksi australialaiseen tutkimukseen, jonka mukaan sunnuntaityön palkanlisien leikkaaminen ei lisännyt merkittävästi työllisyyttä ja aukioloa kaupoissa ja ravintoloissa. Kotimaista tutkimusnäyttöä ei aiheesta ole.
– Sunnuntailisien leikkaus kuitenkin vähentäisi monien pienipalkkaisten tuloja ja kulutusta, mikä voi vaimentaa kokonaiskysyntää, Kauhanen sanoo.
Suomen Yrittäjät ja EK haluavat leikata sunnuntaikorvauksia
MTV Uutiset kertoi tiistaina Suomen Yrittäjien vaatimuksesta, jonka mukaan lakisääteisestä sunnuntaikorvauksesta pitäisi luopua. Yleensä työntekijä saa pyhätyöstä tuplapalkan.
Lisäksi järjestö haluaa muuttaa arkipyhiä palkattomiksi vapaiksi tai siirtää niitä viikonloppuun. Tavoitteena on huomioida erilaisten yritysten tarpeet sekä parantaa niiden kykyä kasvaa ja palkata lisää työntekijöitä.
Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tehnyt samantyyppisiä aloitteita jo kymmenisen vuotta sitten ja uudestaan ensi vuoden eduskuntavaaleja silmällä pitäen.
Työn matala tuottavuus on sunnuntailisiä suurempi ongelma
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju odottaisi mieluummin sellaisia aloitteita, jotka lisäisivät työn tuottavuutta.
– Toivoisin, että näitä uudistuksia etsittäisiin tuottavuuden parantamisen näkökulmasta, koska se on Suomen varsinainen ongelma.
Työn tuottavuus kasvaa, kun yritys myy sellaisia tuotteita ja palveluja, joista se saa hyvän katteen. Tämä on enemmän kiinni tuotekehittelystä ja työn johtamisesta kuin sunnuntaikorvauksista.
Niiden poistamisen vaikutus yritysten kasvuun ja työllistämismahdollisuuksiin riippuu puolestaan toimialasta ja siitä, missä määrin ammattiliitot pystyisivät neuvottelemaan menetetyn palkanosan mukaan kiinteään peruspalkkaan, joka joillakin aloilla saattaisi nousta.
Useampi ravintola voisi olla auki ilman sunnuntailisiä
Kangasharjun mukaan esimerkiksi ravintola-ala voisi hyötyä sunnuntailisien poistosta.
Jos sunnuntaityö ei olisi arkea kalliimpaa, entistä useampi ravintola voisi pitää ovensa avoinna sunnuntaisin. Tällä voisi olla työllistävä vaikutus muun muassa matalasti koulutetuille ihmisille, jotka voivat työskennellä osassa ravintoloista.
– Palvelusektorin kasvuun ja kouluttamattomien ihmisten työllisyyteen tällä voisi olla myönteisesti vaikuttavia piirteitä, Kangasharju sanoo.
Ravintoloita ei ole kuitenkaan pakko pitää avoinna sunnuntaisin, kuten esimerkiksi sairaaloita ja pelastusasemia. Yksityinen ja julkinen palvelusektori ovat lähtökohtaisesti erilaisessa tilanteessa pyhätyön kannalta.
Siltä osin Kangasharju ymmärtää Suomen Yrittäjien toiveen paikallisesta sopimisesta.
– Näitä pitäisi miettiä enemmän toimialakohtaisesti.
Leikkaus osuisi etenkin naisvaltaisiin ja pienipalkkaisiin aloihin
Tilastokeskuksen mukaan noin 280 000 palkansaajaa teki säännöllisesti sunnuntaityötä vuonna 2025.
Suurimmat yksittäiset ryhmät ovat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaupan ala, joilla vuorolisät voivat muodostaa merkittävän osan palkasta.
– Nämä ovat suurelta osin pienipalkkaisia ja naisvaltaisia aloja. Lisien poisto vaikeuttaisi monen toimeentuloa ja on mahdollista, että se lisäisi täydentävien sosiaalietuuksien tarvetta, Laboren Merja Kauhanen sanoo.
Kauhasen mukaan sunnuntailisien poisto heikentäisi kuluttajien luottamusta talouteen niiden ihmisten kohdalla, jotka menettäisivät osan palkastaan.
– Tällä hetkellä pienituloisten luottamus tulevaan on ennätyksellisen alhainen.
Kuluttajien luottamus talouteen oli edelleen toukokuussa heikoissa kantimissa Tilastokeskuksen mukaan. Esimerkiksi asunnon ostosuunnitelmia oli vähiten koko mittaushistorian aikana vuodesta 1998 lähtien.
Kotimainen kulutus eli se, että ihmiset käyttävät rahojaan palveluihin ja tuotteisiin, on olennainen asia Suomen orastavan talouskasvun kannalta.
Tuplapalkka on lisä epämukavasta työajasta
Kauhanen muistuttaa, miksi sunnuntaityöstä maksetaan tuplapalkkaa. Sunnuntaita pidetään epämukavana työaikana, koska se on pois vapaa-ajasta perheen ja ystävien kanssa.
– Taloustieteessä ajatellaan, että epäsosiaalisia työaikoja kompensoidaan korkeammalla palkalla, että työntekijät olisivat valmiita tekemään niitä.
Nykyään työpaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin työnhakijoita, joten sunnuntaityö ilman tuplapalkkaa voisi kelvata monille työttömille, mutta tulevaisuudessa tilanne voi olla toinen.
Kun väestö vanhenee, työntekijät vähenevät, eikä sekään ole mahdotonta, että talous kääntyy kasvuun ja työpaikat lisääntyvät.
– Jos epämukavista työajoista maksettavia lisiä leikataan ja palkat sitä kautta alenevat esimerkiksi sote-alalla, on aiheellista kysyä, miten se vaikuttaa alan houkuttelevuuteen työntekijöiden näkökulmasta, Kauhanen pohtii.
