Suomen ja Venäjän välinen yli 1 300 kilometriä pitkä raja on ollut kiinni jo yli 900 päivää. Sululle ei pituutensa puolesta löydy vertaista Euroopan unionista.
Maailman mittakaavassa rajasulku ei kuitenkaan ole läheskään pisimmästä päästä, kertoo rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine Itä-Suomen yliopistosta.
Ehkä kaikkein kuuluisin suljettu raja sijaitsee Korean niemimaalla.
Pohjois-Korean ja Etelä-Korean välinen raja on ollut sodan jäljiltä suljettuna jo yli seitsemän vuosikymmentä.
Koreasta toiseen voi matkustaa ainoastaan kolmannen maan, kuten Kiinan, kautta.
Marokon ja Algerian noin 1 500 kilometriä pitkä raja on ollut suljettuna vuodesta 1994 saakka. Syynä ovat poliittiset jännitteet maiden välillä.
Turkin ja Armenian välinen raja puolestaan on ollut kiinni vuodesta 1993.
Turkki sulki rajan solidaarisuuden osoituksen Azerbaidzhanille, jota vastaan Armenia oli tuolloin sodassa.
Yleensä sota sulkee rajat
Suomi sulki itärajan kaikelta matkustajaliikenteeltä 15. päivä joulukuuta 2023. Hallitus on sittemmin jatkanut sulkua useasti.
Viimeksi se päätti kesäkuun alussa rajan pitämisestä toistaiseksi suljettuna.
Suomen hallitus perustelee itärajan sulkua välineellistetyn maahantulon uhalla.
Pelkona on, että rajan avautuessa Venäjä laskisi jälleen Suomeen kolmannen maan kansalaisia, joilla ei ole maahantuloon oikeuttavia asiakirjoja.
– Historiallisesti monet pitkät rajasulut ovat liittyneet sotaan, miehitykseen tai ratkaisemattomaan aluekiistaan, sanoo Jussi P. Laine.
Myös kulkutaudit voivat sulkea rajoja, kuten nähtiin koronapandemian aikaan.
Kolme erityispiirrettä
Itä-Suomen yliopistosta tänä vuonna rajatutkimuksesta väitelleen tutkijan Henrik Nielsenin mukaan Suomen ja Venäjän välisen rajan sulkemisessa on kiinnostavaa se, ettei sen syynä ole maiden välinen sotatila.
Toinen mielenkiintoinen piirre on, etteivät muut Euroopan unionin maat ole asettaneet vastaavaa sulkua välineellistetyn maahantulon takia.
Suomen rajasulun voi yhä kiertää matkustamalla esimerkiksi naapurimaiden Viron tai Norjan kautta Venäjälle.
Eskaloitui nopeasti
Kolmanneksi itärajan sulkeminen on siinä mielessä ainutlaatuinen toimenpide, että se oli ennen hyvin vilkkaasti liikennöity.
Siitä puhuttiin usein toimivimpana rajana, joka Venäjällä oli yhdenkään naapurinsa kanssa.
Nielsenin mukaan nopeus, jolla maiden välinen raja muuttui sujuvasta yhteistyöstä täysin suljetuksi, oli hämmästyttävä.
– Monet paikkakunnat, kuten Imatra, kärsivät suuren taloudellisen vahingon rajan sulkemisesta, sanoo Nielsen.
Ennen korona-aikaa venäläisturistit jättivät pelkästään Etelä-Karjalaan satoja miljoonia euroja vuodessa.
Tavaraliikenne kulkee yhä
Jokainen raja on Henrik Nielsenin mukaan omanlaisensa, eivätkä vertailut niiden välille ole yksinkertaisia. Rajat ovat vain harvoin täysin suljettua, vaan rajanylitykseen liittyy usein poikkeuksia.
Suomen ja Venäjän välillä Vainikkalan rajanylityspaikka on yhä auki tavarajunaliikenteelle, koska sitä kautta kulkee maailmalle humanitäärisesti tärkeitä venäläisiä lannoitteita.
Myös esimerkiksi Saimaan kanavalla työskentelevät suomalaiset pääsevät Venäjän puolelle työtehtävissä.
Voisiko yhden ylityspaikan avata?
Itärajan sulkeminen henkilöliikenteeltä on vaikeuttanut esimerkiksi Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisten vierailuita sukulaisten luona. Mieltä onkin osoitettu rajan avaamisen puolesta.
Rajatutkimuksen professori Jussi P. Laine on sitä mieltä, että Suomi voisi testata rajan avaamista yhdellä rajanylityspaikalla.
Se toimisi käytännön testinä siihen, että jatkuuko välineellistetty maahantulo.
Rajan avaaminen ei ole kuitenkaan tällä hetkellä näköpiirissä.
Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja sota näkyy yhä enemmän iskuina myös Venäjän rajojen sisäpuolella.
Suomen itärajan yli 900 päivää kestänyt sulku ei vielä hätyyttele kestoltaan maailman kärkisijaa.
– Historian valossa yksi poikkeustilojen suurimmista riskeistä on kuitenkin niiden normalisoituminen. Tilapäisiksi tarkoitetut ratkaisut muuttuvat vähitellen pysyviksi käytännöiksi, sanoo Laine.