Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n tarkastusmaksusta oikeuteen asti valittaminen voi toisinaan kumota maksun, mutta liikoja ei kannata odottaa.
Asiakas voi valittaa hallinto-oikeuteen, jos HSL hylkää tarkastusmaksun oikaisuvaatimuksen.
Helsingin hallinto-oikeus on ratkaissut vuoden 2021 alusta lähtien 50 valitusta joukkoliikenteen tarkastusmaksuista. Vain viidesti hallinto-oikeus on kumonnut tarkastusmaksun.
Rauenneita tapauksia on kymmenen, ilmenee Ylelle toimitetuista asiakirjoista.
Suurimmassa osassa tapauksia oikeus on nähnyt kiistanalaiset tilanteet ja olosuhteet samalla lailla kuin HSL.
Luvut tarkastusmaksujen oikeuskäsittelyistä ovat pieniä verrattuna siihen, että HSL antoi yksistään viime vuonna 84 500 tarkastusmaksua. Yksi syy haluttomuuteen valittaa hallinto-oikeuteen lienee raha: oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa, vaikka riidassa on kyse sadasta eurosta.
Lipuntarkastus alkoi välittömästi, sanoo matkustaja
Sekuntipeli lipunostossa HSL-sovelluksella ja tiukentunut oikaisulinja nousivat keskusteluun kesäkuun alussa, kun Yle kertoi 16-vuotiaan pojan saamasta tarkastusmaksusta.
Hän ei ole ainut, joka on kokenut tulleensa kohdelluksi epäreilusti. Vaikka viidesosa tarkastusmaksuista kirjoitetaan myöhässä olevan lipun vuoksi, lähes puolet oikaisuvaatimuksista tulee asiakkailta, joiden lippu on tullut myöhässä.
Yksi HSL:lle oikaisuvaatimuksen tehneistä on espoolainen Kai Kärki. Hän sai huhtikuussa sadan euron tarkastusmaksun lähijunassa.
Kärki oli hieman myöhässä sovitusta tapaamisesta ja joutui juoksemaan junalle.
– Aloin ostaa lippua asemalaiturilla, mutta HSL:n sovellus oli todella hidas. Näin lipuntarkastajat junassa, kun olin astumassa sisään. Missään nimessä ei ollut tarkoitus matkustaa ilman lippua.
Kärki koki lipuntarkastajien toiminnan tarkoitushakuisena väijytyksenä. Tarkastajat odottivat junaan viime tingassa tulleita matkustajia ovien edessä.
Hän arvioi, että ostotapahtuma kesti kokonaisuudessaan puolisen minuuttia. Lipuntarkastus alkoi välittömästi, ja HSL:n mukaan lippu oli tullut puhelimeen kuusi sekuntia liian myöhään.
– Mielestäni kyse on samasta asiasta kuin, että menisin junaan ja katujengi ryöstäisi minulta sata euroa.
HSL:n kanta on, että mahdollinen häiriö puhelimen tai sovelluksen toiminnassa ei poista matkustajan vastuuta matkalipun hankkimisesta.
Matkalippujen tarkastus -yksikön päällikön Satu Koskisen mukaan lipun oston hitaus sovelluksessa johtuu käytännössä aina asiakkaan laitteen heikosta verkkoyhteydestä tai ongelmista valitun maksutavan palvelussa. Sovellus voi toimia hitaasti myös vanhassa älypuhelimessa.
HSL:n oma tekniikkakaan ei ole idioottivarmaa. Erään hallinto-oikeuteen päätyneen tapauksen selvityksessä ilmeni, että HSL-sovelluksessa oli ollut järjestelmävirhe. Lipun voimassaoloajassa oli virhe sen takia. Juttu raukesi HSL:n itseoikaisun myötä, ja tarkastusmaksu peruttiin.
Vastaus tuli vuorokauden myöhässä
HSL hylkäsi Kai Kärjen oikaisuvaatimuksen toteamalla, ettei tapauksessa ole seikkoja, joiden vuoksi maksua voisi pitää erityisen kohtuuttomana.
– Sellaisia seikkoja ei voi ilmetä, ellei niitä selvitetä ja tutkita koko ostoprosessia ja olosuhteita, Kärki vastaa.
Hän laittoi HSL:lle Euroopan unionin yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisen tietopyynnön palvelulokeista, joista näkyisivät ostoprosessin vasteajat ja kesto. HSL lähetti tiedot vuorokausi sen jälkeen, kun hallinto-oikeuden valitusaika umpeutui.
Kärjen mukaan viesti ei sisältänyt kaikkia pyydettyjä tietoja, jotka HSL:llä pitäisi olla. Hän ei uskaltanut valittaa hallinto-oikeuteen ilman tapauksen keskeisimpiä todisteita.
Satu Koskinen toteaa Ylelle, että HSL toimii kaikissa pyynnöissä hyvän hallintotavan mukaisesti ja kaikki tietopyynnöt pyritään käsittelemään ilman aiheetonta viivytystä.
Eri säännöt lähimaksulla maksaville
Kärki ihmettelee ristiriitaa, josta Yle kirjoitti alkuvuodesta. Lähimaksulla kertalipun ostava saa astua liikennevälineeseen ilman voimassa olevaa lippua, mutta HSL-sovelluksen käyttäjä ei.
Jos Kärki olisi pannut jumittavan puhelimen taskuunsa, edennyt junan eteisessä olevalle lähimaksulaitteelle ja ostanut lippunsa pankkikortilla, hän olisi säästänyt sata euroa.
Oikeustieteen asiantuntijankin mielestä maksutapojen toisistaan poikkeavat säännöt ovat kimurantit.
HSL:n ehdoissa sanotaan, että lippu pitää ostaa lukijalaitteelta heti, kun nousee bussiin, raitiovaunuun tai junaan. Jos HSL-sovelluksessa on vika, asiakkaan on joka tapauksessa voitava nousta liikennevälineeseen ostaakseen lippu lukijalaitteelta.
– Tällöin näkemys siitä, että lipun on ehdottomasti oltava sovelluksessa ennen liikennevälineeseen astumista, on hankala, Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Ville Pönkä sanoo.
Perhe on vähentänyt julkisen liikenteen käyttöä
Ylen uutisoimista tapauksista käy selväksi, että mobiililipun ostaminen kiireessä on usein sekuntipeliä.
Lipuntarkastajat eivät tunne armoa edes alaikäisiä kohtaan, jos lippu on joitain sekunteja myöhässä. Säännöt ovat sääntöjä, mutta niiden tulkinta toistuvasti ja kohtuuttomasti asiakasta vastaan voi tuoda arvaamattomia seurauksia.
Kai Kärjen pettymys HSL:ään on vaikuttanut koko perheen julkisen liikenteen käyttöön.
– Sitä on tullut vähennettyä. Yksityisiä taksipalveluita on tullut käytettyä, ja menen polkupyörällä aina, kun voin.
Sama asia nousi esiin Helsingin hallinto-oikeudessa vuonna 2022. Myöhässä ostetusta lipusta syntynyt riita raukesi, kun HSL perui tarkastusmaksun.
Hallinto-oikeus kuitenkin antoi asiassa päätöksen. Tuomarin mukaan asia oli tärkeä, koska se vaikutti helsinkiläisten luottamukseen HSL:n toimintaa kohtaan.