Kaakkois-Suomen työllisyystilanne ei osoita paranemisen merkkejä.
Toukokuun lopussa alueella oli 30 661 työtöntä työnhakijaa. Työttömyysaste on Etelä-Karjalassa noin 13 prosenttia ja Kymenlaaksossa lähes 14 prosenttia. Luvut ovat maan keskiarvoa korkeammat.
Avoimia työpaikkoja ilmoitettiin Kaakkois-Suomessa toukokuussa vajaat 1 700 kappaletta, mikä on lähes tuhat vähemmän kuin vuosi sitten.
Eniten uusia paikkoja oli tarjolla esimerkiksi rakennusalalla ja koulunkäyntiavustajille sekä lähihoitajille.
Huoli alle 25-vuotiaista
Alle 25-vuotiaiden nuorten työttömyys kasvoi esimerkiksi Etelä-Karjalassa enemmän kuin työttömyys keskimäärin, ja Imatran seudulla jopa 24 prosenttia.
Ennakointiasiantuntija Edla Inkilä Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksesta on huolissaan tästä, etenkin kun trendi on jatkunut jo useita kuukausia.
Päätään on nostanut uudehko ilmiö eli pitkäaikaistyöttömät nuoret. Heissä on sekä kouluttamattomia että koulutettuja.
– Jos heitä on ollut aiempina vuosina ihan yksittäistapauksia, niin nyt vähintään vuoden ajan työttömänä olleiden nuorten määrä on kasvanut paljon, Inkilä vahvistaa.
Ilmiön taustalla on pitkälti se, että kun avoimia työpaikkoja on tarjolla aiempaa vähemmän, työnantajat palkkaavat kokeneita työntekijöitä.
– Toisaalta positiivista on se, että vasta valmistuneiden työttömyys on hieman laskenut vuoden takaisesta, Inkilä kertoo.
Ilman ammattinimikettä
Etelä-Karjalassa on kasvanut erityisesti ammatteihin luokittelemattomien henkilöiden työttömyys. Tällä tarkoitetaan ihmisiä, joilla ei ole merkittyä ammattia tai se ei ole tiedossa.
Myös erityisasiantuntijoiden, erityisesti sote-alan korkeakoulutettujen, työttömyys on kasvanut voimakkaasti Kymenlaaksossa. Lisäksi palvelu- ja myyntityöntekijöiden työttömyys on kasvussa viime vuoteen verrattuna.
Rakennemuutos jyrää yhä
Työttömyyslukujen taustalla vaikuttaa yhä rakennemuutos, joka on ollut käynnissä Kaakkois-Suomessa jo pidempään. Toukokuun työttömyysluvuissa näkyvät tehtaiden alasajot ja hyvinvointialueen irtisanomiset.
– Vaikka työttömien määrä kaakossa ei ole kasvanut paljonkaan enemmän kuin valtakunnallisesti, korkea lähtötaso tekee tilanteesta erityisen vaikean, Inkilä sanoo.