Vaasan seudulle suunnitellut kolme datakeskusta soveltuvat sinne erinomaisesti, sillä länsirannikolla tuotetaan sähköä merkittävästi yli oman tarpeen.
Gigavaasa-aluelle datakeskuksia rakentavat Microsoft, FDCD Group ja T1 Energy, joka oli aiemmin nimeltään Freyr Battery. Yhtiö luopui akkukennotehtaan varauksestaan reilut puolitoista vuotta sitten.
Microsoftin tontti on kooltaan noin 180 hehtaaria, josta osa on Vaasan, osa Mustasaaren puolella. Alueen koko vastaa noin 250:tä jalkapallokenttää.
Lentokentän lähellä sijaitseva Gigavaasa on alun perin suunniteltu akkutehtaille. Kaikkiaan sinne on tonttivarauksia reilut 200 hehtaaria. Alueen kokonaisala on noin tuhat hehtaaria.
Riittääkö sähköä kaikille?
Gigavaasa-alueelle on alun perin suunniteltu noin tuhannen megawatin sähkönsyöttöä. Vielä ei tiedetä, kuinka paljon suunnitellut datakeskukset siitä haukkaavat.
Datakeskusyhtiöt eivät ole kertoneet asiaa julkisuuteen, kun taas Vaasaa, Mustasaarta ja hankkeen muita toimijoita sitoo salassapitosopimus.
Fingridin mukaan Vaasan seudulla datakeskuksille kuitenkin riittää sähköä. Yhtiön asiakkaista ja kantaverkkosuunnittelusta vastaavan johtajan Jussi Jyrinsalon mukaan alueelle mahtuu suhteellisen pienin verkkovahvistuksin useita tuhansia megawatteja uutta kulutusta.
– Ei nyt mitään kymmentätuhatta eikä välttämättä viittätuhatta, mutta muutama tuhat hyvinkin, hän sanoo.
Länsirannikko on sähköntuotannon kannalta otollinen sijainti sähkön suursyöpöille kuten datakeskuksille. Etelässä on Olkiluodon ydinvoimakeskittymä, ja koko länsirannikko on täynnä tuulivoimaa. Lisäksi pohjoisessa Ruotsin yhteydet takaavat sähkönsaannin myös silloin, kun ei tuule.
Länsirannikolla on merkittävä sähkön tuotantoylijäämä, mikä tekee alueesta Fingridille vähemmän haastavan kuin monet muut alueet Suomessa.
– Meidän ei tarvitsisi rakentaa datakeskuksille ensin pitkiä syöttöjohtoja, vaan lähinnä riittäisi fyysisen liitynnän tekeminen, Jyrinsalo sanoo.
Nyt länsirannikon tuotantoylijäämä virtaa etelään pääkaupunkiseudulle ja suuriin kaupunkeihin.
Huolta hintojen noususta
Datakeskusten sähkönkulutus on herättänyt myös huolta. Irlannissa kuluttajien sähkön hinta on noussut roimasti datakeskusten myötä.
Voiko datakeskusten kasvattama sähkön kysyntä nostaa myös kuluttajahintoja?
Alueella toimivan jakeluverkkoyhtiön EPV:n toimitusjohtajan Rami Vuolan mukaan ei voida vetää suoria johtopäätöksiä, mihin sähkön hinta tulevaisuudessa menee, sillä se riippuu monesta tekijästä.
Sähkön hinnanmuodostus perustuu markkinamekanismiin, jossa kulutuksen ja tuotannon tasapaino määrittää hinnan.
– Sähkömarkkinan tehtävä on pitää huolta, että jos hinta lähtee nousemaan, saman tien lähtevät investoinnit käyntiin, jotka taas laskevat hintaa, Vuola selittää.
Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry uskoo, että Suomessa sähköä riittää kaikille.
– Olen ihan varma, että pysähdyksissä olleet tuulivoimahankkeet lähtevät nyt aika nopeasti liikenteeseen, Häyry sanoo.
Tulijoita olisi enemmänkin
Gigavaasa-alueella on edelleen tilaa uusille toimijoille. Esimerkiksi kiinalaisen Shanshanin kanssa keskustelut jatkuvat edelleen, sillä yhtiön varaus on edelleen voimassa, vaikka sen akkutehdassuunnitelma kaatuikin.
Vaasan kaupunki on ollut valikoiva Gigavaasa-alueelle pyrkivistä toimijoista. Useille hakijoille on sanottu ei turvallisuussyistä, mutta tarkempia tietoja hylättyjen toimijoiden taustoista ei kerrota.
Microsoft on ollut yhteydessä valtiovaltaan turvallisuuslupien takia, mutta Mustasaaren kunnanjohtajan Rurik Ahlbergin mukaan kunta ei ole tehnyt suojelupoliisin ehdottamia turvallisuusselvityksiä kuntatasolla.
– Vaikka tämä on todella iso investointi, niin tässä on toimittu kuten normaalissa investointihankkeessa, hän kertoo.
Vaasa ja Mustasaari myyvät Microsoftille tontit datakeskuksia varten sen sijaan, että vuokraisivat niitä. Ahlberg vahvistaa, että kyse on teknologiajätin politiikasta, kun investointisummat ovat valtavia.
– Se on ollut yrityksen politiikkaa, että he haluavat nimenomaan omistaa tontteja, joille ovat investoimassa todella isoja summia, hän sanoo.
Sääntelyä tulossa
Suomessa on vireillä satakunta datakeskushanketta. Häyry näkee, että jonkinlainen koordinointi tulee tarpeeseen.
– Tämä on nyt aika villiä länttä. Olen ihan varma, että valtiotasoista regulaatiota tulee ja varmasti myös EU-tasolla, hän sanoo.
Regulaatio eli sääntely voi koskea muun muassa sähkön riittävyyttä ja velvollisuuksia huolehtia uuden tuotannon syntymisestä. Esimerkiksi Microsoft on sitoutunut rakentamaan tai hankkimaan uutta, päästötöntä sähkötuotantoa datakeskuksensa kulutusta vastaavan määrän.
EPV rakentaa säätövoimalan
Energiayhtiö EPV rakentaa Vaasaan 130 megawatin säätövoimalan vastatakseen kasvavaan sähköntarpeeseen.
Nopeimmin lisättävissä oleva sähköntuotanto tulee aurinko- ja tuulivoimasta, mutta ne ovat sääriippuvaisia tuotantomuotoja. Tämän vuoksi tarvitaan säätövoimaa, joka voi tuottaa sähköä ennustettavasti myös silloin, kun tuuli ei puhalla tai aurinko ei paista.