Oulussa torjutaan tänä kesänä ainakin kolmea haitallista vieraslajia puistoista, tienvarsista ja metsistä. Lajit ovat jättipalsami, viitapihlaja-angervo ja komealupiini.
Kaupungin kunnossapidon tekemä työ vieraslajien poistamiseksi keskittyy viitapihlaja-angervoon, jättipalsamiin ja komealupiiniin, sillä kurtturuusu on saatu kaupungin yleisiltä alueilta pääosin jo torjuttua, kertoo suunnittelubiologi Sari Ylitulkkila Oulun kaupungilta.
Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys järjestää Oulussa jättipalsamin torjuntatalkoita torstaista 25.6. alkaen heinäkuun loppuun saakka. Lisäksi 4H-yhdistys tekee viitapihlaja-angervon torjuntaa kaupungin metsissä.
Oulun kaupunki osallistuu myös Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimushankkeeseen, jossa tutkitaan purppuranahakkasienen tehoa vieraslajien torjunnassa. Oulussa kohdelajina on viitapihlaja-angervo.
Vieraslajien torjuntatalkoita järjestetään Oulussa nyt kuudetta kesää. Talkoisiin voi ottaa osaa kuka tahansa, vaikka aiempaa torjuntakokemusta ei olisi.
Kokonaisuudessaan Oulun kaupunki satsaa vieraslajien torjuntaan julkista rahaa vuosittain muutamia kymmeniä tuhansia euroja, Oulun kaupungin suunnittelubiologi Sari Ylitulkkila arvioi.
Oulussa voi torjua jättipalsamia mobiilipelin avulla – torjujille maksetaan palkkioita
Uutena virityksenä on tänä kesänä Crowdsorsa-mobiilipeli, jonka avulla torjutaan jättipalsamia. Pelin kautta on jaossa 7 000 euroa aktiivisille torjujille. Pelaajat voivat ansaita jopa 20 euroa tunnissa. Torjuntapeli aukeaa maanantaina 29. kesäkuuta ja peliaikaa on elokuun loppuun saakka tai niin kauan kuin paikallista palkkiobudjettia riittää.
Mobiilisovellus näyttää, missä jättipalsamia on. Pelaaja menee kartan osoittamaan kohteeseen tekemään torjunnan ja dokumentoi sen lähettämällä videon sovellukseen. Esiintymä poistuu sovelluksen kartalta, kun sovellus on hyväksynyt torjunnan dokumentoinnin. Sen jälkeen raha kilahtaa torjujan tilille.
– Viime vuonna vieraslajitehtäviin osallistujat, joista noin kolmannes oli nuoria, saivat Suomessa raivattua yli 2,8 miljoonan neliömetrin alueelta vieraslajeja, Crowdsorsan toimitusjohtaja Toni Paju kertoo yhtiön tiedotteessa.
Kaikkiaan vieraslajien torjunnassa mobiilipelin avulla on mukana yli 90 kuntaa ympäri Suomen.
Vieraslajien torjuntatalkoot ovat olleet tuloksellisia
Miten vieraslajeja käytännössä torjutaan? Suunnittelubiologi Ylitulkkilan mukaan torjuntatapa riippuu kasvilajista.
– Esimerkiksi jättipalsami irtoaa maasta usein juurineen käsin vetämällä, joten sen kitkeminen on helppoa. Viitapihlaja-angervon poistaminen on taas työläämpää ja esimerkiksi kaupungin alueilla sitä murskataan koneellisesti, Ylitulkkila kertoo.
Hän korostaa, että jättipalsamin torjuntatalkoot ovat Oulussa eri paikoissa kuin minne mobiilisovellus neuvoo torjumaan jättipalsamia.
Vuodesta 2021 lähtien Oulussa järjestetyt vieraslajitalkoot ovat olleet Ylitulkkilan mukaan hyödyllisiä, sillä kokonaisia esiintymiä on saatu poistettua.
Lisäksi asukkaiden omatoimisilla torjuntatalkoilla on iso vaikutus. Kaupunki avustaa vieraslajitalkoita antamalla jätesäkkejä ja noutamalla kasvijätteet pois maastosta.
Vieraslajien torjunta on ylipäänsä tärkeää, koska vieraslajit heikentävät luonnon monimuotoisuutta eli köyhdyttävät luontoa. Mikäli vieraslajeja ei torjuttaisi, vaikutukset ekosysteemiin saattaisivat olla vakavia.
Esimerkiksi lupiini valtaa elintilaa tehokkaasti muilta kasveilta. Koska lupiini ei tuota mettä hyönteisille, sen leviäminen heikentää laajemmin eliöiden vuorovaikutusta ekosysteemissä.
Jokainen voi torjua vieraslajeja paitsi osallistumalla torjuntaan, myös huolehtimalla siitä ettei vie puutarhajätettä luontoon.
Vieraslajien tahallisesta levittämisestä voi pian saada jopa kolmen vuoden vankeustuomion, kun rikoslakia päivitetään.