Saimaalla on alkamassa historiallinen aluskaluston uudistus, kun vuosikymmeniä palvelleet vanhat hinaajat korvataan uusilla aluksilla.
Edellisen kerran uusia hinaajia on rakennettu Vuoksen vesistöalueelle 1970-luvulla, eikä Saimaalla ole nähty uusia matkustaja- tai rahtialuksiakaan.
– Uiton kehitysnäkymät rohkaisevat tekemään päätöksiä, joilla uudet hinaajat saadaan jo lähivuosina Saimaalle, sanoo Järvi-Suomen uittoyhdistyksen uittopäällikkö Esa Korhonen.
Uusi Saimaa-hinaaja on lähes tasapohjainen, 22,5 metriä pitkä ja noin seitsemän metriä leveä. Alus voi kulkea myös matalilla väylillä, sillä sen syväys on 2,4 metriä.
Hinaajan koneteho riittää vetämään yli kilometrin pituista uittolauttaa, jossa on 400 rekallista puuta eli 1 200 puunippua.
Videolla näkyvä hinaaja Roteva on yksi lähivuosina korvattavista Saimaan linjahinaajista. Video Saimaalta kesältä 2025.
Saimaalla puunuiton ennakoidaan lisääntyvän lähivuosina, sillä viime vuonna kaikki Saimaan alueen metsäteollisuusyritykset palasivat uittamaan puuta ja uittolauttoja hinataan nyt viidelle tehtaalle.
Uiton suosion taustalla on metsäteollisuuden ilmasto-ohjelman tavoite vähentää hiilijalanjälkeä ja kustannuksia raakapuun kuljetuksissa.
Aluksia tarvitaan Saimaalle puolenkymmentä, ja niillä vedetään puunippuja Vuoksen vesistön pohjoisosista eteläiselle Saimaalle. Hinausmatkaa voi olla yli 450 kilometriä.
Aalto-yliopistossa valmistuu syksyllä suunnitelma nykyaikaisesta uittohinaajasta. Diplomityötä tekevä Ville Haikonen sanoo, että koska edellisten hinaajien uusimisesta on kulunut jo 60 vuotta, suunnitelma tehdään puhtaalta pöydältä.
– Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota energiatehokkuuteen, valmistuskustannuksiin sekä etenkin miehistön työskentely- ja asumismukavuuuteen, Haikonen sanoo.
Ainutlaatuinen käyttötarkoitus maailmassa
Haikosen diplomityön ohjaajana toimiva meriliikenteen asiantuntija Jarkko Toivola kuvailee uutta Saimaan uittohinaajaa ainutkertaiseksi alukseksi.
– Vuoksen vesistön kaltaista uittoa ei harjoiteta samassa muodossa missään muualla maailmassa.
Toivolan mukaan Saimaa-hinaajan erityispiirteenä on, että se on suhteellisen pieni alus, joka vetää pitkään jatkuvasti korkealla teholla, mutta hitaalla nopeudella. Aluksella liikutaan matalilla väylillä.
Poikkeukselliset tekniset ratkaisut Saimaan olosuhteisiin
Saimaa-hinaajan koneteho on 735 kilowattia, mikä on tuntuvasti alhaisempi kuin hinaajien koneteho yleensä.
– Ei tarvita suurta huipputehoa, kun kulkunopeus on alhainen. Mutta alukselta vaaditaan hyvää ohjailukykyä, Haikonen sanoo.
Hyvä ohjailukyky saavutetaan potkurivalinnalla sekä potkurisuulakkeen valinnalla. Myös rungon muodolla on vaikutusta.
Tasapohjainen rakenne tekee Saimaa-hinaajasta edullisemman rakentaa kuin perinteisistä hinaajista.
– Pystytään käyttämään kustannustehokkaampia rakenneratkaisuja, ja rungon yksinkertainen geometria laskee valmistuskustannuksia, sillä peltiä ei tarvitse taivuttaa kolmeen suuntaan, Haikonen jatkaa.
Meriliikenteen asiantuntija Jarkko Toivola sanoo, että uudet hinaajat suunnitellaan erityisesti Saimaan olosuhteisiin sopiviksi.
Hinaajasta uusi öljyntorjunta-alus Saimaalle
Saimaa-hinaajaa suunnitellaan monitoimialukseksi, jota voidaan käyttää muissa töissä varsinaisen uittosesongin ulkopuolella jäiden tuloon asti.
Komentosillan voi nostaa hydraulisesti kahdella metrillä, jolloin alus sopii proomun työntämiseen. Isolla takakannella on tilaa kymmenen jalan merikontille.
– Hinaajaa voidaan käyttää väylänhuoltotehtäviin tai öljyntorjunta-aluksena. Merikonttiin voidaan sijoittaa esimerkiksi öljyntorjuntakalustoa, Haikonen sanoo.
Aluksen suunnittelussa varaudutaan uusien käyttövoimien tuloon sisävesiliikenteessä. Pääkoneeksi on tulossa Dual-fuel-moottori, jolloin polttoaineena voi olla dieselin ohella metanoli tai vety.
Laivalla asutaan viikkoja
Diplomityötä tekevä Ville Haikonen on viettänyt aikaa nykyisillä hinaajilla haastatellen alusten henkilökuntaa. Merkittäviä parannuksia tehdään asuintiloihin.
– Jokaiselle miehistön jäsenelle tulee oma hytti, sillä paremmat työolosuhteet voivat houkutella nuoria tulemaan alalle.
Ruotsinlaivojen hyttien mukavuuksia ei kuitenkaan ole luvassa, sillä hytit tulevat olemaan kooltaan noin seitsemän neliömetriä. Hinaajassa voidaan työskennellä yhtäjaksoisesti jopa pari viikkoa.
Hinaaja voidaan koota Saimaalla
Uittopäällikkö Esa Korhonen arvioi kuuden linjahinaajan hinnaksi 30–50 miljoonaa euroa. Rakennusaika tilauksesta on noin puolitoista vuotta.
Syksyllä telakoilta pyydetään tarjouksia uusien hinaajien rakentamisesta. Alus voidaan toimittaa lohkoissa maantiekuljetuksena ja yhdistää Saimaalla, jos Saimaan kanavan kautta ei voida liikennöidä.
– On mahdollista, että tehdään runko pääkanteen asti yhtenä palana ja kansirakenteet toisena, meriliikenteen asiantuntija Jarkko Toivola sanoo.
Saimaa-hinaajan kokoisten alusten tekemiseen erikoistuneita telakoita löytyy Suomesta, Itämeren alueelta ja muualta Euroopasta.
Uittoon on aina yhdistetty vahvasti tukkilaisromantiikka, kuten oheinen juttu kertoo.
