Tuore tutkimus kertoo ympäristön tilan heikentyneen lievästi Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Asiaa selvitettiin bioindikaattoritutkimuksesta, jossa selvitettiin ilman epäpuhtauksien vaikutusta ympäristöön.
– Etenkin taajama-alueet korostuivat. Myös suurimmat metallipitoisuudet mitattiin taajama-alueiden läheisyydestä, kertoo ympäristöasiantuntija Milla Yksjärvi tutkimuksen tehneestä Eurofins Ahma oy:stä.
Selvityksen mukaan myös Hämeen jäkälälajisto on keskimäärin köyhtynyt ja vaurioitunut erityisesti taajamien ja teollisuusalueiden läheisyydessä.
Tausta-alueilla lajisto oli runsaampaa.
Maastotutkimukset ja näytteenotot toteutettiin molemmissa maakunnissa kesällä 2025. Tutkimuksia tehtiin 303 havaintoalalla, joissa bioindikaattoreina olivat mäntyjen runkojäkälät, sammaleet ja humus.
Ympäristöasiantuntijat Anni Maja ja Stiina Lehmus tekivät maastotutkimuksia viime vuonna muun muassa Forssassa:
Bioindikaattorien kuormitus kertoo paikallisten päästöjen lisäksi myös kaukolaskeumien ja luontaisten tekijöiden vaikutuksesta.
Päästöaineistoista selviää, että typen oksidien, rikkidioksidin ja hiukkasten kokonaispäästöt ovat vähentyneet tutkimusalueella merkittävästi vuodesta 2014 vuoteen 2024.
– Typpipäästöt olivat vähentyneet 72 prosenttia, rikkipäästöt 65 ja hiukkaspäästöt 51 prosenttia, Yksjärvi sanoo.
Ilmanlaatuun vaikuttavat edelleen liikenne, energiantuotanto ja teollisuus yhdessä muiden tekijöiden kanssa.
Vastaavia ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksia on tehty myös muualla Suomessa. Tulosten perusteella Kanta- ja Päijät-Hämeen tulokset eivät merkittävästi eroa muualla saaduista tuloksista.
Hyötyä viranomaisille ja yrityksille
Kanta- ja Päijät-Hämeessä ilman epäpuhtauksien vaikutusta ympäristöön on seurattu bioindikaattorin avulla 1980-luvulta lähtien. Tutkimus on osa kuntien ja ilmapäästöjä aiheuttavien toimintojen lakisääteistä ympäristön tilan seurantaa.
Nyt valmistunutta tutkimusta on koordinoinut Hämeen ely-keskus ja tämän vuoden alusta Lupa- ja valvontavirasto.
Valvontapäällikkö Sinikka Koikkalainen Lupa- ja valvontavirastosta kertoo, että bioindikaattoritutkimuksen tuloksia hyödynnetään ympäristövalvonnassa ja lupakäsittelyissä.
Myös yritykset ja laitokset voivat hyödyntää tietoja ympäristövaikutusten todentamiseen ympäristölupaa haettaessa tai toiminnan aloittamiseen liittyvää rekisteröintiä tehtäessä.