Mustasaaressa Vassorinlahdella ja Kyrönjoessa uiskennellut pyöriäinen koki huhtikuun lopulla karun kohtalon, kun se löydettiin kuolleena Vöyriltä, Maksamaan Västeröstä.
Eläin on ollut kevään ja kesän aikana tutkittavana Ruokaviraston tiloissa Oulussa. Tämänhetkisten tietojen mukaan pyöriäinen kärsi vakavista ihon vaurioista, jotka levisivät ympäri kehoa.
Erityisesti selkäpuolella näkyi pyöreäkuvioista ihottumaa, mutta vaurioita löytyi kaikkialta.
– Kudosnäytteitä tutkitaan edelleen, mutta pääongelma näyttää olleen ihon vaurioituminen ja tulehtuminen, kertoo erikoistutkija Marja Isomursu Ruokaviraston eläinterveystutkimuksen yksiköstä.
Iho-oireita aiheutti makea vesi, sillä pyöriäisen omaa elinympäristöä on suolapitoinen vesi.
Isomursun mukaan eläimellä olisi voinut olla mahdollisuus toipua, jos se olisi päässyt takaisin suolaisempaan veteen riittävän ajoissa.
– Loppuvaiheessa se ei varmaan enää olisi kerennyt parantua. Jos oireet olisivat olleet lieviä, niin luulen, että se olisi vielä voinut toipua, Isomursu sanoo.
Vapunaaton tienoilla uumoiltiin, että mahdollista pelastusoperaatiota pitää harkita. Tästä kuitenkin luovuttiin, koska kiinniotto ja mahdollinen kuljetus olisivat voineet olla pyöriäiselle kohtalokkaita.
Eläin oli laihtunut ja sen mahat olivat tyhjät – se ei ollut syönyt vähintään päivään.
Keuhkoista löytyi myös keuhkomatojen aiheuttamia tulehduspesäkkeitä, mikä on Itämeren pyöriäisillä kuitenkin melko yleistä.
Pyöriäinen oli 1-3-vuotias uros. Tarkka ikä määritetään vielä hampaasta otettavien näytteiden perusteella.
Eläin painoi 29 kiloa, mikä on lähes normaali paino – aikuiset pyöriäiset painavat tyypillisesti 30–50 kiloa.
– Vaikka se on valas, niin se ei ole kovin painava, Isomursu toteaa.
Kansainvälistä yhteistyötä
Isomursu on työskennellyt Ruokavirastolla reilut kaksikymmentä vuotta. Hän ei muista yhtään aiempaa tapausta, jossa pyöriäinen olisi päätynyt tutkittavaksi Suomessa.
– Ei ole tullut kertaakaan minun aikanani. Muutkaan merinisäkkäitä tutkivat eivät muista, että näitä olisi saatu meidän vesillemme. Pyöriäiset elävät eteläisemmällä Itämerellä, eivätkä ne yleensä päädy meidän korkeuksillemme, hän kertoo.
Pyöriäinen on saanut huomiota myös kansainvälisesti, erityisesti Ruotsissa, jossa pyöriäisiä havaitaan useammin.
Ruotsalaisia kiinnostaa erityisesti se, miten tämä pohjoisempi yksilö suhteutuu heidän vesillään havaittuihin pyöriäisiin ja millaisia samankaltaisuuksia tai eroja löydöksistä löytyy. Isomursun mukaan yhteistyö sujuu hyvin.
– Jos vastaavia tapauksia ilmenee jatkossa, meillä on nyt valmiit yhteydet Ruotsiin. Voimme tutkia ja analysoida näitä tapauksia yhdessä.
Koska eläin on harvinainen eikä Suomessa ole mahdollista kerätä paljon kokemusta, täällä voidaan Isomursun mukaan hyödyntää naapurimaiden asiantuntemusta.
Varoittava esimerkki
Itämeren pyöriäiskanta on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Nykyarvio kannan koosta on noin 500 yksilöä.
Tapaus antaa tutkijoille tärkeää tietoa siitä, kuinka huonosti pyöriäiset sopeutuvat murtovesiympäristöön.
– Ainakaan tämä yksilö ei tuntunut pärjäävän. Se on varoittava esimerkki. Jos pyöriäisiä jatkossa pyrkii jokisuistoihin, niitä pitäisi yrittää jotenkin ohjata sieltä pois. Se voi olla helpommin sanottu kuin tehty, Isomursu toteaa.
Toistaiseksi eläin on vielä Ruokaviraston pakastimessa. Jäljelle jäänyt luusto ja muu materiaali toimitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin.
– En tiedä, onko se sellaisessa tilassa, että saisiko siitä vielä täytetyn eläimen, mutta voi olla, että sitäkin yritetään, Isomursu kertoo.