Aleksandra Kurhinen odottaa Maahanmuuttovirastolta eli Migriltä vastausta opiskelijan oleskelulupahakemukseensa Petroskoissa Venäjällä. Hän on ollut jumissa rajan takana jo yli puoli vuotta. Aviomies ja kaksi lasta odottavat Suomessa.
Oleskelulupahakemuksen käsittely saa kestää lain mukaan kolme kuukautta. Nyt aikaa on kulunut jo puoli vuotta, eikä hakemuksen käsittelyä ole edes aloitettu.
– Olen lähettänyt Migriin useita yhteydenottoja. He vastasivat, että ymmärtävät tilanteeni, ja koska minulla on pieniä lapsia, he käsittelevät hakemukseni nopeammin, Kurhinen kertoo Ylen venäjänkieliselle toimitukselle Yle Novostille puhelimitse.
Viimeisin vastaus Migriltä tuli yli kaksi kuukautta sitten, mutta Kurhisen mukaan asia ei ole edennyt mihinkään.
Yle on nähnyt Kurhisen kirjeenvaihdon Migrin kanssa sekä hänen hakemuksensa tilan Enter Finland -palvelussa.
Aleksandra Kurhinen pakeni perheensä kanssa Suomeen syyskuussa 2022. Paon taustalla oli Kurhisen aviomiehen Ivan Petritšenkon saama kutsuntakirje.
Suomi ei ollut satunnainen valinta: Kurhisen isä ja veli ovat asuneet täällä jo yli 30 vuotta. Aleksandra itse asui Suomessa lapsuudessaan useita vuosia, mutta muutti äitinsä kanssa takaisin Petroskoihin vanhempiensa eron jälkeen.
Yhteys Suomeen on kuitenkin säilynyt vahvana: Kurhinen on opiskellut suomea lapsesta lähtien, vieraillut säännöllisesti isänsä luona ja kouluttautunut suomen kielen opettajaksi.
Aleksandra Kurhinen uskoi Suomen ottavan perheen vastaan. Kielitaito, koulutus, inkeriläistausta – kaikki näytti luovan täydelliset edellytykset kotoutumiselle. Todellisuus osoittautui kuitenkin toisenlaiseksi.
Kolme ja puoli vuotta turhaa odotusta
Suomessa perhe haki turvapaikkaa, mutta sai Migrilta kielteisen päätöksen. Aleksandran aviomies Ivan sai lopullisen kielteisen päätöksen viime toukokuussa.
Tänä aikana lapset ovat ehtineet kotoutua Suomeen täysin. Kurhinen opetti heille suomea ensimmäisestä päivästä lähtien, ja he pääsivät heti opiskelemaan suomenkieliseen luokkaan ilman valmistavan opetuksen vaihetta.
Aleksandra Kurhinen otti käyttöön varasuunnitelman. Hän päätti jo ennen lopullista turvapaikkapäätöstä hakea oleskelulupaa opiskelun perusteella, jotta perheellä olisi laillinen peruste jäädä Suomeen.
Juuri tuolloin tuli kuitenkin voimaan uusi laki, jonka mukaan turvapaikkapäätöstä odottava ei voi hakea oleskelulupaa opiskelun tai työn perusteella.
– Kysyin asiasta asianajajaltamme, ja hän sanoi: ”Ei hätää, ehdit kyllä”. Siinä odotellessa säädettiin tämä ”loistava” laki, enkä enää ehtinyt hakea opiskelijan oleskelulupaa ajoissa, Kurhinen sanoo katkeruutta äänessään.
Kun turvapaikan epääminen varmistui, Kurhinen haki Laurea-ammattikorkeakouluun sosionomikoulutukseen. Hänet hyväksyttiin joulukuussa 2025, ja hän lähti välittömästi Suomesta hakeakseen oleskelulupaa opiskelun perusteella.
Sekä opiskelu- että työpaikka vaarassa
Lakimuutosten myötä ensimmäistä oleskelulupaa ei voi enää hakea Suomesta, vaan hakemus on jätettävä ulkomailla.
Aleksandra Kurhinen jätti hakemuksen Venäjällä joulukuussa 2025 ja toivoi, että pääsee takaisin Suomeen tammikuussa opintojen alkuun mennessä. Hän joutui kuitenkin aloittamaan opinnot etänä.
Kurhinen on saanut työpaikan nuorisotalolta, jossa hänen on tarkoitus työskennellä maahanmuuttajataustaisten nuorten kanssa. Työnantaja on nyt odottanut neljä kuukautta, milloin hän pääsee aloittamaan.
Syksyllä hänen pitäisi aloittaa opintoihin kuuluva harjoittelu, jota ei voi suorittaa ilman fyysistä läsnäoloa Suomessa.
– Lopulta menetän sekä opiskelu- että työpaikan, Kurhinen pelkää.
Migri: Pyrimme tekemään päätökset mahdollisimman nopeasti
Migristä kerrotaan Ylelle sähköpostitse, että ulkomaalaislakiin tuli turvapaikanhakijoita koskevia lakimuutoksia 1.9.2024. Yksi lakimuutoksista koski sitä, ettei turvapaikanhakija voi nykyään enää saada oleskelulupaa opiskelun, työn tai elinkeinon harjoittamisen perusteella.
Tätä lakimuutosta kutsutaan kaistanvaihdon kielloksi. Migrin mukaan tavoitteena on estää tilanteet, joissa turvapaikan hakemista käytetään keinona päästä maahan töihin tai opiskelemaan
Migrin mukaan viimeisen puolen vuoden aikana Venäjän kansalaiset ovat jättäneet 117 ensimmäistä oleskelulupahakemusta opiskelun perusteella. Samalla aikavälillä on tehty 102 päätöstä Venäjän kansalaisille.
Keskimääräinen käsittelyaika on Migrin mukaan ollut noin puolitoista kuukautta. Venäjän kansalaisten opiskeluperusteisten hakemusten käsittelyajat ovat olleet keskimäärin vastaavat kuin muillakin opiskelijoilla.
Mutta miten hakemuksen käsittely sitten voi kestää puoli vuotta?
Migrin mukaan 90 päivän käsittelyaikavaatimus voi ylittyä, jos hakemus vaatii enemmän selvittämistä. Opiskelijoiden oleskelulupahakemusten kokonaismäärä on viime vuosina ollut suuri, ja hakemukset ovat ruuhkaantuneet.
Migri vakuuttaa pyrkivänsä tekemään päätökset myös lisäselvitystä vaativiin hakemuksiin mahdollisimman nopeasti.
Jos hakemuksen käsittely viivästyy, Migri kehottaa hakijaa olemaan yhteydessä Maahanmuuttovirastoon ja tiedustelemaanhakemuksensa käsittelytilannetta.
”Tuntuu, että meitä yritetään ajaa pois Suomesta”
Aleksandra Kurhinen on ollut yhteydessä Migriin useita kertoja viimeisen puolen vuoden aikana. Hänen mukaansa asia ei ole edennyt.
– En osannut odottaa tällaista. Ajattelin naiivisti, että saisimme mahdollisuuden, että meille tarjottaisiin vaihtoehtoja tai ainakin sanottaisiin suoraan: ”Turvapaikkaa ei tule, mutta jos teillä on muita vaihtoehtoja, opiskelu tai työ, hakekaa niitä”, Kurhinen sanoo.
– Olen hyvin väsynyt tähän kaikkeen, mutta yritän viimeisillä voimillani saada viranomaisilta edes jonkinlaista vastausta.
Samaan aikaan Kurhisen perhe on osallistunut aktiivisesti yhteiskunnalliseen toimintaan. Aleksandran aviomies Ivan Petritšenko on osallistunut mielenosoituksiin, esiintynyt suomalaisessa mediassa ja ottanut julkisesti kantaa Ukrainan sotaa vastaan.
Tämä on huomattu myös Venäjällä: venäläismedia on syyttänyt häntä entisen kotimaansa mustamaalaamisesta Suomessa oleskelun aikana. Venäjän lainsäädännön kiristymisen myötä tällaisista ”rikoksista” voi saada vankeusrangaistuksen, joten paluu Venäjälle saattaa hänet vaaraan.
Aleksandran odottaessa Venäjällä Ivan on jättänyt uuden turvapaikkahakemuksen. Sen perusteluna on häntä vastaan käyty kampanja venäläismediassa ja vaara, joka liittyy Venäjälle palaamiseen.
Toinen peruste on lasten kotoutuminen Suomeen. Kolmas on se, että Aleksandran oleskelulupahakemuksen käsittely on venynyt määrittelemättömän pitkäksi.
– Suomessa puhutaan jatkuvasti yhdenvertaisuudesta, mutta itselleni on rehellisesti sanottuna jäänyt tunne epätasa-arvosta, Aleksandra sanoo.
– Tuntuu, että meitä yritetään ajaa pois Suomesta.
Perhe jatkaa odottamista. Lapset käyvät suomalaista koulua. Aleksandra opiskelee etänä Venäjältä ja tarkistaa joka päivä hakemuksensa tilan Enter Finland -palvelusta.
Siellä lukee edelleen: ”Hakemuksesi odottaa käsittelyä”.