Hallituksen esitys uudeksi opintoetuuslaiksi on saanut tylyn vastaanoton opiskelijajärjestöiltä.
Vaasan yliopiston ylioppilaskunta VYY toteaa lausunnossaan, että ehdotetut muutokset ovat täysin ristiriidassa uudistuksen tavoitteiden kanssa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uudistuksen tavoitteena on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu, turvata opiskeluaikainen toimeentulo, vahvistaa opintotuen kannustinelementtejä sekä tukea opintojen läpäisyä tavoiteajassa.
VYY:n mukaan esitys ei kuitenkaan korjaa opiskelijoiden toimeentulon perusongelmaa: opintotuki ei yksinkertaisesti riitä kattamaan opiskelun ja elämisen todellisia kustannuksia.
– Riittävä rahamuotoinen tuki on edellytys sille, että opiskelija voi keskittyä tutkinnon suorittamiseen. Toimeentulo tukee jaksamista opintojen aikana ja niiden jälkeen työelämässä, korostaa VYY:n hallituksen puheenjohtaja Heidi Elers.
Opiskelijoiden toimeentuloon on viime vuosina kohdistunut leikkauksia. Opiskelijat ovat kärsineet erityisesti asumisen tuen muutoksista.
VYY vaatii asumislisän sitomista indeksiin ja kuntaluokituksen päivittämistä vastaamaan markkinatilannetta.
Lainapainotteisuus kasvaa entisestään
Hallituksen esitys muuttaisi VYY:n mukaan opintotuen entistä vahvemmin lainaperustaiseksi.
VYY huomauttaa, että opintolainan osuus opiskelijan kuukausittaisesta budjetista on jo nyt noin 60 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana opintolainan määrä on kolminkertaistunut.
Järjestön mukaan velkaantuminen heikentää koulutuksen saavutettavuutta ja vähentää koulutuksen tasa-arvoa sosioekonomisen aseman perusteella.
Ehdotetut rajaukset tukikuukausien määrään jäykistävät VYY:n mukaan opintoja entisestään. Tukikuukausien loppuminen ei tarkoita tuen tarpeen loppumista, vaan opiskelija joutuu siirtymään toisen etuuden piiriin.
Pahimmillaan tilanne voi johtaa jopa opintojen keskeyttämiseen tai opiskelupaikasta luopumiseen.
– Opintotuen uudistus ei paikkaa syntynyttä vajetta vaan sementoi sen. Yhä suurempi velkataakka lisää nuorten aikuisten taloudellista epävarmuutta, jolla on negatiivisia seurauksia työuraan, perheen perustamiseen ja uskallukseen toimia yrittäjänä, toteaa VYY:n hallituksen kaupunkipoliittinen vastaava Mimmi Eskelä.
VYY arvostelee hallituksen esitystä myös puutteellisesta vaikutusarvioinnista. Esitys ei ota järjestön mukaan huomioon yhteisvaikutuksia jo toteutuneiden leikkausten kanssa. Lisäksi vaikutusarvio ulottuu vain vuoteen 2030, vaikka taloudellisen epävarmuuden ja velkaantumisen tuomat vaikutukset näkyvät vasta pidemmällä tähtäimellä.
Järjestö toteaa, että Suomen elinvoimaisuus, korkea koulutustaso ja osaavan työvoiman saanti edellyttävät, että opiskelijat saavat rauhaa ja resursseja keskittyä opiskeluun. Hallituksen esitys opiskelijakunnan mukaan ei niitä tuo.
Hallituksen esitys annetaan budjettilakina syksyllä 2026. Uudistuksen on määrä tulla voimaan syksyllä 2027.