Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan susikanta on kokenut merkittäviä muutoksia alkutalven kiintiömetsästyksen seurauksena.
Lauhanvuoren alueella kuusi sutta ammuttiin kiintiömetsästyksessä, mukaan lukien molemmat lisääntyvät yksilöt.
Tämän seurauksena alue ei ole enää pari- eikä perhelaumareviiri, vaikka edellisenä vuonna siellä asui perhelauma.
Vastaava tilanne on Närvijoki–Pörtomissa, missä kolme sutta kaatui metsästyksessä.
Närpiön alueella ei enää ole lisääntyvää susiparia, sillä toinen susiyksilö on kuollut.
Korsnäs ja Toholampi vahvoina laumareviirinä
Sen sijaan Korsnäsissä asuu vahva perhelauma. Alueella on havaittu keväällä jopa kuuden suden ryhmiä, ja dna-näytteet ovat vahvistaneet viiden eri yksilön läsnäolon.
Myös Toholammilla perhelauma on säilynyt vahvana. Alueella on havaittu jopa viiden suden ryhmä.
Pohjalaisalueelle on syntynyt myös uusia parireviirejä Alajärvelle ja Lestijärvelle.
Myös Laihialla ja Isojoen alueella on havaittu pareja.
Kaskinen–Närpiön ja Jeppon alueet ovat toistaiseksi havaintoalueita, joilla ei ole vahvistettua pari- tai laumastatusta.
Valtakunnallinen tilanne: kasvu pysähtynyt
Koko Suomen susikanta oli maaliskuussa 2026 edellisvuoden tasolla eli noin 430 yksilöä.
Susireviirejä oli todennäköisimmin 77, joista perhelaumoja 55 ja pareja 22.
Lisäksi 18 reviiriä menetti pari- tai perhelaumastatuksensa, koska reviirin toinen tai molemmat lisääntyvät yksilöt poistettiin kiintiömetsästyksessä tai poliisin päätöksellä.
Arviointijaksolla elokuusta 2025 maaliskuuhun 2026 kuoli 155 sutta, joista 81 metsästyksessä.
Luken tietokonemalli ennustaa susikannan kooksi marraskuussa 2026 noin 492–691 yksilöä. Ilman kannanhoidollista metsästystä ennuste maaliskuulle 2027 olisi 383–565 yksilöä.
Luonnonvarakeskuksen tänään julkaisema kanta-arvio nostatti tuoreeltaan kritiikkiä sekä luonnonsuojeluliiton että metsästäjäliiton puolelta.