Näinä päivinä tuhannet opiskelijat odottavat tietoa siitä, ovatko päässeet haluamaansa korkeakouluun opiskelemaan.
Osa on jo saanut tiedon virallista kautta Opintopolkuun, osa ei.
Nokkelimmat ovat keksineet tavan etsiä tietoa epävirallista kautta Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta.
Näin teki muun muassa avoimen yliopiston reittiä oikeustieteitä opiskelemaan hakenut Hanna-Maria Kuntala. Hän valitsi suodattimista muun muassa ikänsä, paikkakuntansa ja ylioppilastutkintovuotensa.
– Tilastosta näin, että 1–4 samat kriteerit täyttävää henkilöä on hakenut ja 1–4 on myös valittu. Eli on mahdollista, että olen päässyt, mutta se ei ole satavarmaa.
Vipusessa hakijoiden ja sisäänpäässeiden määriä pyöristetään, joten aivan tarkkoja lukuja sieltä ei selviä.
Joissain tapauksissa tulosta voi pitää lähes varmana.
– Jos on tosi erityinen asuinpaikka tai ikäryhmä, tilastoista on pystynyt näkemään, ettei tällaisella rajauksella kukaan ole tullut valituksi. Silloin todennäköisesti ei ole saanut opiskelupaikkaa, Kuntala kiteyttää opiskelijoiden kokemuksia.
Toisaalta jotkut ovat tehneet niin tarkkaa ristiintaulukointia ja tietojen suodattamista, että ovat vakuuttuneita päässeensä sisään.
Asiasta käydään vilkasta keskustelua eri somealustoilla.
Opetushallitus: poikkeustapauksissa voi päätellä, ettei opiskelupaikkaa ole tullut
Oikeustieteellisiin opintoihin hakenut Hanna-Maria Kuntala työskentelee koulutuksen ja viestinnän asiantuntijana Eläketurvakeskuksessa. Hän ja moni muu opiskelutoverinsa pohtivat, miksi tuloksia julkaistaan Vipusen kautta ennen kuin niistä kerrotaan hakijoille itselleen.
– Osa haluaisi asianomaisena saada tiedon itse ennen kuin joku tuttava pystyy kertomaan, että näyttäisi siltä, ettei sinun paikkakunnaltasi ketään valittu.
Opetushallituksen johtava asiantuntija Pirjo Karhu myöntää, että joissakin erikoistapauksissa Vipusesta haettujen tietojen perusteella saattaa pystyä päättelemään, ettei hakija saanut haluamaansa opiskelupaikkaa.
Sen sijaan täysin varmaa tietoa paikan saamisesta ei pysty hakemaan Vipusesta. Hakija kun ei voi varmuudella tietää, onko esimerkiksi samalta pieneltä paikkakunnalta kuitenkin ollut muitakin hakijoita.
Mistä sitten johtuu, että tietoja on julkisessa tilastossa ennen kuin hakijoille ilmoitetaan mahdollisesta opiskelupaikasta?
Selitys löytyy korkeakoulujen toimintatavoista.
– Tyypillisessä tilanteessa valintatiedot ovat Opintopolussa esimerkiksi perjantaina, jolloin hyväksyttyjen määrä näkyy Vipusen tilastoissa lauantaina. Korkeakoulu on kuitenkin päättänyt julkaista tiedot hakijoille Opintopolussa vasta alkuviikosta.
Tulosten urkkimismahdollisuudesta ei ole tullut valituksia
Suurin osa korkeakouluista kuitenkin toimittaa tiedot hakutuloksista hakijoille ilman viivettä, Opetushallituksen johtava asiantuntija Pirjo Karhu arvioi.
Vipusen kerran vuorokaudessa päivittyvä korkeakoulujen haku- ja valintaraportti on ollut käytössä jo noin kymmenen vuotta. Valituksia esimerkiksi opiskelijoiden epätasa-arvoisesta kohtelusta ei ole tullut.
Karhun mukaan Vipunen sisältää tietosuojattua numerotietoa, josta ei voi varmuudella päätellä kenenkään henkilöllisyyttä.
Hän kuitenkin ymmärtää hakijoiden kiireen etsiä hakutuloksia keinolla millä hyvänsä.
– Osa hakijoista yrittää tulenpalavasti saada selville opiskelupaikkatilanteen ja haarukoi siksi tilastoja. Se on kuitenkin niin koodattua tietoa, että hyvin harva yksittäinen hakija voi poissulkevasti löytää itsensä.
Hanna-Maria Kuntalan opiskelupaikkaan liittyvä odotus päättyi samana päivänä kuin tämän juttu tehtiin.
Hän sai virallista reittiä tiedon, että on päässyt opiskelemaan oikeustieteitä Helsingin yliopistoon.
Toimittaja Jari Valtee kertoo videolla, minkälaisen maun Suomen historian suurin pääsykoe viime vuonna jätti opiskelijajärjestölle.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.