Puolan Gdanskissa järjestettävä Ukrainan jälleenrakennuskonferenssi kokoaa tällä viikolla yhteen valtioiden johtoa, yrityksiä ja rahoittajia. Vaikka Venäjän hyökkäyssota jatkuu, jälleenrakentaminen on jo käynnissä.
– Jälleenrakentaminen on keskeinen osa Ukrainan puolustustaistelua. Yhteiskunnan on pystyttävä toimimaan sodasta huolimatta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Petri Vuorio.
Maailmanpankin mukaan Venäjä on aiheuttanut Ukrainalle lähes 175 miljardin euron vahingot infrastruktuuriin. Seuraavan kymmenen vuoden jälleenrakennuksen arvioidaan nousevan yli 500 miljardiin euroon. Tuhot ovat kohdistuneet erityisesti energia- ja liikenneverkkoihin, asuntoihin sekä teollisuuteen.
Koko Ukraina rakennetaan uudelleen
Vuorion mukaan jälleenrakentamisessa ei ole kyse vain sodassa tuhoutuneiden kohteiden korjaamisesta.
– Koko Ukraina rakennetaan uudelleen eurooppalaisten standardien mukaisesti. Se vauhdittaa Ukrainan EU-jäsenyyttä ja tekee yhteiskunnasta aiempaa kestävämmän.
Suomalaisyritysten läsnäolo Ukrainassa on toistaiseksi ollut vähäisempää kuin esimerkiksi ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten. Viime vuonna Suomen tavaravienti Ukrainaan jäi alle 200 miljoonaan euroon. EK arvioi kuitenkin, että jälleenrakennus voisi kasvattaa Suomen vientiä 1–2 miljardilla eurolla vuodessa.
Kiinnostus markkinoita kohtaan kasvaa nopeasti. EK:n Pro Ukraina -hankkeessa 86 suomalaisyritystä on jo tilannut markkinaselvityksen, ja yli 20 yritystä on aloittanut toimintaa Ukrainassa.
Monta suomalaista yritystä jo Ukrainassa
Suomalaisosaamista tarvitaan erityisesti energiateknologiassa, rakentamisessa, digitaalisissa ratkaisuissa ja teollisuuden koneissa. Osa yrityksistä toimii Ukrainassa jo nyt.
Rakennusalan yritys Peikko avasi keväällä uuden tehtaan Bila Tserkvaan Kiovan lähelle valmistamaan betonirakentamisen liitososia paikallisille markkinoille.
Metso puolestaan toimittaa Finnveran takaamalla vientiluotolla koneita ja laitteita Metinvestin rautamalmilaitokselle Kryvyi Rihiin. Hankkeen tavoitteena on palauttaa tuotantokapasiteettia aiempaa vähäpäästöisemmin.
Vuorion mukaan jälleenrakennuksen tärkein voimavara ovat kuitenkin ihmiset.
– Lähes seitsemän miljoonaa ukrainalaista on joutunut lähtemään maasta. On ratkaistava, miten ihmiset palaavat ja miten yhteiskunnan toimintakyky saadaan palautettua, Vuorio sanoo.