Imatralaisen monikulttuuriyhdistys Kipinän toiminnanjohtajalla Rita Walleniuksella on huoli tulevaisuudesta.
Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten valtionavustusten (Stea-avustukset) leikkaukset voivat pahimmillaan johtaa yhdistyksen ylläpitämän toimintakeskus Kipinän lakkauttamiseen.
Kipinän rahoitus koostuu lähes yksinomaan Stea-avustuksesta. Tälle vuodelle yhdistys sai valtiolta lähes 117 000 euroa.
Hallitus leikkasi sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia ensi vuodelle noin kolmasosalla.
Samalla avustusten myöntämiskriteerit ovat muuttumassa. Vielä on kuitenkin epäselvää, millä kriteereillä avustuksia tulevaisuudessa myönnetään.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) linjaukset eivät sellaisenaan sopineet hallituskumppaneista kokoomukselle ja RKP:lle. Uusi ehdotus kriteereistä on valmistumassa tällä viikolla.
Asiakkaiden ohjausta
Toimintakeskus Kipinä sijaitsee Imatran keskustassa. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Rita Wallenius kuvailee sitä matalan kynnyksen kohtaamispaikaksi. Sinne voi kuka tahansa mennä viettämään aikaa ja tapaamaan muita ihmisiä. Viime vuonna uusia kävijöitä oli yli 500.
– Paikalla on aina joku, joka kysyy kuulumisia ja kohtaa ihmiset, kun he tänne tulevat, Wallenius sanoo.
Toiminnan ydintä on maahanmuuttajataustaisten ihmisten ohjaaminen palveluiden äärelle. Vuonna 2025 kävijöistä liki kolmannes oli suomalaisia, loput monikulttuurisista taustoista.
– Usein heikko kielitaito on syy, että ihminen ei löydä oikean palvelun äärelle. Kipinä on silta, josta ohjaamme ihmisiä eteenpäin, Wallenius kertoo.
Yhdistys järjestää toimintakeskuksessa myös ohjattua tekemistä, jotta asiakkaat saavat sisältöä päiviinsä. Kipinän kohtaamispaikalla toimintaa järjestävät myös vapaaehtoiset esimerkiksi suomen kielen kerhoissa.
– Olemme hyvin kustannustehokas paikka, ja me teemme vähällä todella paljon. Henkilöstöresurssimme on aivan minimaalinen.
Ministeri Rydmanin ehdottamien kriteerien mukaan sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustusten myöntämisessä painotetaan jatkossa kohtaavaa toimintaa. Toiminnalla on oltava selkeä yhteys terveyden edistämiseen tai toimintakyvyn rajoitteisiin.
Kipinän toiminta on kohtaavaa, mutta terveyden edistämisen todentaminen numeroin olisi Walleniuksen mukaan vaikeaa, sillä toiminta on anonyymia ja terveydellisten vaikutusten konkreettinen mittaaminen on hankalaa.
– Meillä käy pääasiassa ihmisiä, joilla ei ole kaikki elämässä supermainiosti tai hienosti. Kyllä tänne tullaan sen takia, että ei mene välttämättä kovin hyvin eikä ole muuta paikkaa mihin mennä.
Walleniusta huolestuttavat seuraukset, jos ihmiset eivät enää pääse keskustelemaan ja avautumaan asioistaan ja murheistaan matalalla kynnyksellä.
Hän ei usko, että julkinen sektori pystyy tarjoamaan tarvittavia mielenterveys- ja muita palveluita. Tällä hetkellä järjestökenttä tilkitsee tarjonnallaan julkista sektoria, kuvaa Wallenius.
– Jos kohtaamispaikkojen toiminta loppuu, ei ihmisten pahoinvointi mihinkään katoa. Silloin tämä näkymätön ihmismassa ilmestyy osaksi yhteiskunnan palveluita.
Kipinä sai tälle vuodelle tukea myös Imatran kaupungilta kumppanuussopimuksen muodossa. Walleniuksen mukaan tuki on kuitenkin sen verran pieni, ettei se yksin riittäisi pitämään mitään toimintaa yllä.