Kuusi Satakunnan kansanedustajista hakee jatkokautta – yksi panttaa päätöstä syksyyn saakka

Satakuntalaisten kansanedustajien tentissä Suomi-areenassa kävi ilmi, että kuusi kahdeksasta maakunnan nykyisestä kansanedustajasta hakee varmasti jatkokautta.

Kahdeksan ihmistä seisoo aurongossa.
Satakunnan kansanedustajat kuvattuna Suomi-areenassa vuonna 2023 vasemmalta oikealle: Jari Koskela, Laura Huhtasaari, Juha Viitala, Krista Kiuru, Mari Kaunistola, Eeva Kalli, Matias Marttinen ja Petri Huru. Kuva: Antti Laakso / Yle

Kuusi kahdeksasta satakuntalaisesta kansanedustajasta hakee varmasti jatkokautta ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa.

Satakuntaliiton järjestämässä maakunnan kansanedustajien keskustelussa kävi ilmi, että vain kankaanpääläinen Jari Koskela (ps.) ei ole vielä tehnyt ratkaisuaan. Hän aikoo päättää ehdokkuudestaan syksyllä.

Mies istuu seinän edessä, hänellä on kravatti kaulassa.
Kansanedustaja Jari Koskela (ps.) ei vielä tiedä, hakeako jatkokautta Arkadianmäellä vai jäädäkö pois. Kuva: Antti Laakso / Yle

Muista kansanedustajista Petri Huru (ps.), Eeva Kalli (kesk.), Mari Kaunistola (kok.), Krista Kiuru (sd.), Matias Marttinen (kok.) ja Juha Viitala (sd.) hakevat jatkokautta. Osa on jo nimetty virallisesti puolueensa ehdokkaaksi, loppujenkin valinta on käytännössä itsestäänselvää.

Ainoastaan yksi satakuntalainen kansanedustaja eli Laura Huhtasaari (ps.) on kertonut jättävänsä eduskunnan vapaaehtoisesti.

Satakunnan vaalipiirillä monta puolustajaa

Satakunnasta valitaan kevään eduskuntavaaleissa todennäköisesti edelleen kahdeksan kansanedustajaa. Kansanedustajien määrä vähenee seitsemään nykyisten väestöennusteiden perusteella vuoden 2031 vaaleissa.

Hallitus on esittänyt, että vaalipiirien määrää säätelevää perustuslain kohtaa pitäisi muuttaa. Jos perustuslakia muutettaisiin, se mahdollistaisi myös Satakunnan vaalipiirin liittämisen toiseen vaalipiiriin.

Kansanedustajakeskustelussa mukana olleet kansanedustajat – poissa oli Huhtasaari – kertoivat kaikki yli oppositio–hallitusrajan vastustavansa Satakunnan vaalipiirin yhdistämistä toiseen vaalipiiriin, vaikka perustuslaki muuttuisi. Vaalipiirin kohtalo on ollut esillä myös aikaisemmin.

Krista Kiuru
Kansanedustaja Krista Kiuru (sd.) korosti toimineensa pitkään Satakunnan oman vaalipiirin säilymisen puolesta. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Opposition kansanedustajat eivät kuitenkaan vakuuttuneet hallituksen edustajien näkemyksestä, että perustuslain muutos ei vaarantaisi Satakunnan vaalipiirin tulevaisuutta.

Vaalipäivä huhtikuussa

Työministerinä toimiva raumalaiskansanedustaja Matias Marttinen korosti keskustelussa, että muutoksen suurin syy on tarve tehdä jotain Lapin pienelle vaalipiirille.

Työministeri Matias Marttinen mediatilaisuudessaan Helsingissä 22. kesäkuuta 2026.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) katsoo, että Lapin vaalipiiri on ongelmallisen pieni. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva

Lapista valittiin viime eduskuntavaaleissa kuusi kansanedustajaa. Kun kansanedustajia valitaan vähän, se tekee pienille puolueille lähes mahdottomaksi saada kansanedustajaa läpi korkean piilevän äänikynnyksen takia.

Vaalipiireistä valittavien kansanedustajien määrä vahvistetaan lokakuun lopun väestötietojen perusteella. Ehdokasasettelu päättyy 9. maaliskuuta, ja varsinainen vaalipäivä on 18. huhtikuuta