Hallitus aikoo keventää uudelleen vanhoihin polttomoottoriautoihin kohdistuvaa ajoneuvoveroa.
Hallitus päätti jo kevään kehysriihessä 10 miljoonan euron verohelpotuksesta, joka kohdistuisi voimaantulovuotenaan yli 10 vuotta vanhoihin polttomoottoriautoihin.
Vuoden 2028 alussa voimaan tuleva verohelpotus lähti torstaina lausuntokierrokselle.
Hallitus on tehnyt myös aiemmin samalla lailla kohdennetun ajoneuvoveron kevennyksen. Myös silloin 50 miljoonan euron verokevennys keskittyi keski- ja suuripäästöisiin vanhempiin autoihin.
Veroale vain kuusi euroa autoa kohden
Äkkiseltään voisi ajatella, että veronkevennys ainoastaan vanhoille ja suuripäästöisille autoille vaikeuttaa entisestään Suomen ilmastotavoitteiden toteutumista.
Suuripäästöisiä autoja suosivan lakiluonnoksen ajankohta osuu myös samaan hetkeen, kun Länsi-Eurooppa kylpee poikkeuksellisissa helteissä. Tutkijoiden mukaan helteet ovat liitoksissa ilmastonmuutokseen, jota fossiilisten polttoaineiden käyttö vahvistaa.
Autoalan keskusliiton toimitusjohtajan Tero Lausalan mukaan veroalesta ei tule merkittäviä ilmastovaikutuksia. Veroale on liian pieni, jotta se vaikuttaisi kuluttajien valintaan esimerkiksi uuden sähköauton ja vanhan polttomoottoriauton välillä.
– Vaikka alennus koskee noin 60 prosenttia kaikista henkilö- ja pakettiautoista Suomessa, niin silti se on keskimäärin vain kuusi euroa vuodessa autoa kohti. Suuremmalla veroalella mentäisiin väärään suuntaan, Lausala sanoo.
Hän muistuttaa, että veroale syntyi kehysriihessä tilanteessa, kun polttoaineiden hinnat nousivat, eikä Suomella ollut varaa laskea polttoaineveroa.
Hallitus perustelikin muutoksen helpottavan niitä pienituloisia kotitalouksia, joiden autojen käyttökustannukset ovat kasvaneet.
Autoilun verotusta pitäisi uudistaa
Autoalan keskusliitto varoitti, että Suomi ei tavoita ilmastotavoitteitaan ilman liikennepäästöjen merkittävää vähennystä.
Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.
– Jotta siihen päästään, laskelmien mukaan Suomessa pitäisi olla silloin noin 900 000 ladattavaa autoa. Nyt niitä on alle 400 000, ja aikaa on vain muutama vuosi, Lausala kertoo.
Jos liikenteen päästövähennyksissä ei onnistuta, siitä saattaa seurata satojen miljoonien eurojen ylimääräisiä kuluja, jos päästöjä joudutaan kompensoimaan.
Lausalan mukaan uusien autojen kauppaa pitäisi vauhdittaa. Vaikka suhteellisesti uusista autoista suuri osa on täyssähköisiä, niin Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan uusien autojen rekisteröintien määrä on taloustilanteesta johtuen edelleen pieni.
– Suomessa myydään uusia henkilöautoja samaan tahtiin kuin 1990-luvun laman huonoimpina vuosina.
Lausala kertoo, että liikenteen verotus ohjaa kokonaisuudessaan, millaisia autoja suomalaiset hankkivat ja miten paljon he niillä ajavat. Siksi verotusta pitäisi ilmastonäkökulman osalta uudistaa.
– Verotuksen painopistettä pitäisi siirtää auton hankinnasta käyttöön ja hallussapitoon. Samalla suuripäästöisempiä pitäisi verottaa enemmän kuin pienipäästöisiä.
Yksi suuri Suomen autokantaa uudistava toimi olisi Lausalan mukaan poistaa auton rekisteröintiin liittyvä autovero myös muilta kuin sähköautoilta.
Pienempituloisten ihmisten pitäisi Lausalan mukaan päästä siirtymään helpommin sähköautoihin ja ladattaviin autoihin, joiden käyttökustannuksetkin ovat polttomoottoriautoja pienempiä.