Opiskelijat omistavat edelleen merkittävän määrän kiinteistökantaa Helsingissä.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan eli HYY:n epäonnistuneet kiinteistösijoitukset pakottivat ylioppilaskunnan myymään arvokiinteistöjään, esimerkiksi ikoniset Vanhan ja Uuden ylioppilastalon.
Tässä jutussa selvitimme, mitä opiskelijat omistavat nyt yliopiston osakuntien kautta ja mitä oppeja HYY:n romahduksesta on jäänyt käteen.
Yli tuhat opiskelija-asuntoa
Talouskurimukseen ajautunut ylioppilaskunta joutui myymään myös opiskelija-asuntoja.
Ylioppilaskunnan tytäryhtiö Ylva teki toukokuussa kaupat ydinkeskustan Domus Academican C- ja D-taloista. Taloissa oli yli 200 opiskelija-asuntoa.
Kiinteistöt osti opiskelija-asuntoihin erikoistunut huoneistohotelliyritys, jonka tavoitteena on pitää asunnot jatkossakin opiskelijoiden käytössä.
Osakunnat – tai tarkemmin sanottuna niiden taustalla toimivat säätiöt – omistavat Helsingissä yhä yli tuhat opiskelija-asuntoa.
Eniten osakuntien opiskelija-asuntoja Helsingissä omistaa Hämäläis-Osakunnan taustalla vaikuttava Hämäläisten ylioppilassäätiö. Sen omistuksessa on noin 400 opiskelija-asuntoa.
Tuorein taloista on valmistunut tänä vuonna Oulunkylän liepeille Maapadontielle. Patolan Kulmaksi ristitystä talosta osuuden omistavat myös kymenlaaksolaiset, savolaiset sekä pohjois-pohjalaisten ja karjalaisten yhteinen Artin säätiö.
Hämäläisten yksiöön muuttanut Ilpo Taimela on ollut tyytyväinen uuteen asuntoonsa. Jo ensimmäisen kuukauden aikana hän on huomannut, että opiskelijatalossa on hyvä yhteishenki.
– Aina, kun naapureita on tullut vastaan, ollaan iloisesti moikattu. Kaikki tuntuvat olevan aika hyvillä fiiliksillä täällä.
Kolmisensataa opiskelija-asuntoa omistaa myös Pohjois-Pohjalaisen ja Etelä-Pohjalaisen Osakunnan sekä Vasa nationin yhteinen Pohjalaisten Talosäätiö Ostrobotnia.
Kaikki osakunnat eivät kuitenkaan omista kiinteistöjä. Sellainen on esimerkiksi Eteläsuomalainen osakunta.
Osakunnan kuraattori Riina Leinikki kertoo Ylelle, että asuntojen puutetta selittää pitkälti historiallinen tarve: osakunta kokoaa yhteen opiskelijoita Uudeltamaalta, joten monilla osakuntaan liittyneillä jäsenillä on ollut katto pään päällä jo valmiiksi.
Uusia ja vanhoja maamerkkejä
Osakuntien näkyvintä omistusta ovat osakuntatalot, joista on vuosien saatossa muodostunut Helsingin maamerkkejä.
Sellaisia ovat esimerkiksi Nylands Nationin osakuntatalo eli ”Nylle”, Pohjalaisten osakuntien Ostrobotnia-talo eli ”Botta” ja Hämäläis-Osakunnan Hämäläisten talo eli ”Hämis”, jonka alakerrassa toimii legendaarinen rock-klubi Tavastia.
Tätä juttua tehdessämme vierailimme vuonna 1912 valmistuneella Bottalla.
Pohjalaiset osakunnat keräsivät rakentamiseen vaaditut markat joukkorahoituksella ja ostivat laitakaupungilta pläntin vanhaa kaalimaata. Nyt Bottan vieressä kohoaa pariakymmentä vuotta nuorempi Eduskuntatalo, ja kaalimaasta on tullut keskustan paraatipaikka.
Pohjalaiset osakunnat omistavat yhdessä myös ravintolayhtiön, joka pyörittää ravintola-, baari- ja tapahtumatoimintaa Bottalla.
Myös 1950-, 60- ja 70-luvuilla valmistuneet Satakuntatalo, Otaniemen Urdsgjallar ja Casa Academica edustavat oman aikansa opiskelijaihanteita ja arkkitehtuuria.
Vaikka osakuntataloista useimmat havisevat historiaa, on niistä tuorein, Jätkäsaaren Ylioppilashuone Alina, valmistunut vuonna 2024. Talossa majaansa pitää Varsinaissuomalainen osakunta.
Talo valmistui ”kreivin aikaan”, ja osakunta sai siirrettyä toimintansa uusiin tiloihin ennen kuin katto meni alta.
Kaikki eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Kesän alussa Eteläsuomalainen osakunta (ESO) sammutti valot Uudelta ylioppilastalolta. Katto lähti päältä monelta muultakin talottomalta osakunnalta.
Keskustan Domus Gaudiumilta lähtivät Wiipurilainen-, Karjalainen- ja Kymenlaakson Osakunta, jotka majailevat tällä hetkellä vuokralla Casa Academicalla.
Toiveissa on pysyvämmän kodin löytäminen. Talottomat osakunnat etsivät yhdessä uusia osakuntatiloja yhteishankkeessaan.
Hallintohimmeli suojaa opiskelijoiden varoja
Osakuntien kiinteistöomaisuuksia hallinnoivat osakunnista eriytetyt, vakavaraiset säätiöt. Ylen kyselyyn vastanneiden osakuntien mukaan säätiöittäminen on ollut tärkeää kiinteistöomaisuuden turvaamisessa.
Esimerkiksi Hämäläis-Osakunta ei kuraattori Anne Penttilän mukaan omista teknisesti ottaen mitään.
Säätiö hallinnoi kaikkea osakunnan omaisuutta ja rahoittaa toiminnan vuosittaisilla toiminta-avustuksilla.
– Säätiöittäminen on ehdottomasti ollut parhaita päätöksiä osakunnan historiassa. Säätiö huolehtii isoista linjoista, ja me saamme keskittyä olennaiseen eli siihen, että opiskelijoilla on kivaa.
Etelä-Pohjalaisen Osakunnan kuraattori Emmi Keski-Nikkola kuvailee pohjalaisten yhteisen säätiön ”hallintohimmeliä” monimutkaiseksi, mutta kaikella byrokratialla on tarkoituksensa. Se lisää pysyvyyttä niissä pöydissä, joissa päätetään opiskelijoiden arvokkaimmasta omaisuudesta.
Mitä ylioppilaskunnan nousu ja tuho opetti?
Ylelle vastanneet osakunnat toteavat yhteen ääneen, että ylioppilaskunnan kiinteistöbisnesten luhistuminen toimi varoittavana esimerkkinä siitä, miten voi käydä, jos kurkottaa liian korkealle.
Osakunnat muistuttavat, että kiinteistökauppaa on tehtävä realismin rajoissa. Toiminnassa tärkeintä ei ole satumaisten voittojen tavoittelu, vaan ylläpito.
Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kuraattori Casper Enckell seurasi läheltä ylioppilaskunnan alamäkeä. Hän toimi vuonna 2023 HYY:n hallituksessa talousjohtokunnan puheenjohtajana.
– Ylioppilaskunnan suurhankkeiden rahoitus perustui yksinomaan velkaan. Tehtyjen investointien tulee olla mittaluokaltaan sellaisia, että riskit ovat suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin.
Enckell ei vierittäisi syytä vain opiskelijoiden niskaan. Kohtalokkaita päätöksiä oli tekemässä myös kiinteistöbisneksen kovia asiantuntijoita.
– Haaste oli se, uskaltaako sanoa vastaan. Jos ammattilaiset ovat tehneet sata sivua valmistelumateriaalia kaupoista, on korkea kynnys pistää kandidaattina vastaan.
Nyt osakunnat tietävät varautua pahimpaan.