Kirkon pihalla tarpeitaan tekevät ihmiset ovat lähes päivittäinen näky Turun ydinkeskustassa.
Turun ortodoksisen seurakunnan seurakuntasihteerin Leena Haapala-Lindholmin mukaan ongelma paheni sen jälkeen, kun kaupunki poisti Kauppatorilta yleisövessat.
Torilla on edelleen vessoja, mutta ne ovat vain ravintolan ja Toriparkin asiakkaiden käytössä.
Seurakunnan kannalta ilmiö on kiusallinen, sillä kirkon ikkunoiden alla lorotetaan myös silloin, kun käynnissä on hautajaiset, kaste tai liturgia eli jumalanpalvelus.
Asialla eivät ole pelkästään päihtyneet, vaan kaikenlaiset ihmiset. Välillä kirkon pihalla käy Haapala-Lindholmin mukaan myös iäkkäitä ihmisiä pissattamassa lapsenlapsiaan.
– Onko hyvien tapojen mukaista opettaa lapsia pissaamaan tällaiseen ympäristöön, hän ihmettelee.
Kirkon ikkunoista on suora näköyhteys puskiin, joissa ihmiset käyvät pissaamassa, havainnollistaa Leena Haapala-Lindholm videolla.
Yli 600 suomalaista sai sakot kadulle pissaamisesta
Poliisi kirjoitti viime vuonna yli 670 rikesakkoa kadulla virtsaamisesta.
Yleisellä paikalla virtsaaminen ja ulostaminen on järjestyslain mukaan rangaistava teko silloin, kun siitä aiheutuu häiriötä tai vaaraa terveydelle. Rangaistuksena järjestysrikkomuksesta on 40 euron sakko.
Eniten sakkoja määrättiin Lounais-Suomen ja Sisä-Suomen poliisilaitosten alueella ja vähiten Ahvenanmaalla, jossa vain yksi ihminen sai viime vuonna virtsaamisesta sakot.
Lounais-Suomen poliisilaitoksella työskentelevän operatiivisen toiminnon johtaja, ylikomisario Joni Saarimäen mukaan valtaosa sakotetuista on miehiä ja tekohetkellä humalassa.
– Harvalle tulee yllätyksenä, ettei kadulle saa virtsata. Yleensä ollaan enemmän korvat luimussa ja tiedetään, että virhe tuli tehtyä, Saarimäki kuvailee tilanteita.
Laki jättää poliisille tulkinnanvaraa siinä, milloin virtsaamisen katsotaan olevan häiriöksi. Kadulle virtsaamisesta saa Saarimäen mukaan sakon lähtökohtaisesti aina, jos poliisipartio sattuu paikalle.
– Jos on maaseutumaisempi taajama, paikka on valittu erinoimaisen hyvin ja edessä on vähän näkösuojaa, niin silloin voidaan käyttää harkintaa, vaikka kyllähän sekin yleiseksi paikaksi lasketaan, hän muotoilee.
Kirkon pihalle virtsaamista hän pitää aina rangaistavana tekona.
Sakon voi saada myös, jos virtsaamisesta aiheutuu vaaraa terveydelle.
Tällä perusteella Suomessa kirjattiin 13 sakkoa viime vuonna. Teko on niin harvinainen, ettei Saarimäki muista yhtään esimerkkiä omalta uraltaan.
– Siinä on lorotettu sellaisessa paikassa, jossa hygienia on erityisen tärkeää, hän arvelee.
Valvonta lisääntynyt, moraali löystynyt
Julkivirtsaamisesta annettujen sakkojen määrä on noussut viiden viime vuoden aikana, selviää tilastoista.
Lounais-Suomessa sakkojen lisääntymistä selittää ylikomisario Joni Saarimäen mukaan se, että poliisi on lisännyt valvontaa kaupunkien keskustoissa.
– Voi olla myös niin, että ihmisten moraalinen käytös on löystynyt, eikä enää niin välitetä hyvistä tavoista, hän pohtii.
Turun ortodoksisessa seurakunnassa uskotaan, että häiriökäyttäytyminen vähenisi yleisövessoja lisäämällä. Seurakunta toivoo myös torille opasteita, joissa kerrottaisiin, mistä lähin vessa löytyy.
Turussa kaupungin ylläpitämiä vessoja on tällä hetkellä seitsemän. Kahdeksas käymälä avataan loppukesällä Ruissaloon. Julkisten vessojen lisäämistä on toivottu muun muassa valtuustoaloitteella, mutta tällä hetkellä se ei ole kaupungin suunnitelmissa.
Esimerkiksi Helsingissä kaupungin ylläpitämiä, maksuttomia yleisövessoja on yli 50.
Turussa lomailemassa ollut helsinkiläinen Anna-Riitta McNicoll kehuu Turun julkisia vessoja siisteiksi Helsingin vessoihin verrattuna. Kolmen lapsen äidin mukaan yleisövessoja tarvittaisiin enemmän joka puolelle.
– Lasten kanssa liikkuessa tulee joka päivä tilanteita, että pitää päästä vessaan. Kyllä me joudumme käymään puskissa pissalla.