Kymenlaakson hyvinvointialue selvittää työntekijöidensä mahdollisia rikostaustoja vain palvelussuhteen alussa, ei sen aikana.
Yle uutisoi aiemmin, että lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä Kymenlaakson käräjäoikeudessa tuomittu mies työskentelee yhä hoitajana julkisessa terveydenhuollossa.
Rikokset tapahtuivat kahden vuoden aikana. Kymenlaakson käräjäoikeuden tuomion mukaan mies käytti tekoaikaan 13–15-vuotiasta tyttöä useasti hyväkseen.
Yksittäistapausta ei kommentoida
Hyvinvointialueen henkilöstöjohtaja Marjut Nieminen kommentoi asiaa yleisellä tasolla Ylelle lähettämässään sähköpostissa. Yksittäiseen henkilöön liittyviin tapauksiin hyvinvointialue ei ota kantaa.
Nieminen kertoo, että rikosrekisteriote pyydetään työhön valittaessa, jos työtehtäviin olennaisesti ja pysyvästi sisältyy työskentelyä lasten, ikääntyneiden tai vammaisten henkilöiden kanssa.
– Rikosrekisteriotteen tilaa tällöinkin tehtävään valittu työnhakija itse, eikä työnantajalla ole oikeutta tilata otetta hänen puolestaan. Tämän hetkinen lainsäädäntö ei mahdollista rikosrekisteriotteiden toistuvaa tarkastelua, Nieminen kertoo.
Hän ei vastannut Ylen kysymykseen, onko hyvinvointialue tietoinen siitä, että hyvinvointialueella työskentelee vakavasta rikoksesta tuomittu henkilö. Yle tavoitti puhelimitse myös hoitajan esihenkilön, joka ilmoitti lyhyesti, ettei kommentoi asiaa.
Mies sai tuomion viime syksynä. Hän valitti hovioikeuteen, joka hylkäsi valituksen viime viikolla. Kahden vuoden ja neljän kuukauden ehdoton vankeustuomio pysyi näin ollen ennallaan.
Rikoksissa tapauskohtainen harkinta
Yle tavoitti rikostuomion saaneen miehen kesäkuun lopulla puhelimitse työpaikaltaan. Hän kertoi edelleen olevansa töissä ja esihenkilönsä tietävän tuomiosta. Mies aikoo hakea hovioikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.
Henkilöstöjohtaja Marjut Nieminen kertoo viestissään, että mahdollisissa rikosasioissa jatkotoimenpiteisiin vaikuttavat esimerkiksi, onko asialla vaikutus työnantajan luottamukseen, työtehtävien hoitoon ja asiakkaiden parissa toimimiseen. Näitä asioita punnittaisiin, jos työnantajan tietoon tulisi työntekijään liittyvä rikosasia.
Hän myös korostaa, että Suomessa sote-ammattihenkilön ammattioikeuksia rajoittaa tai poistaa Lupa- ja valvontavirasto (LVV), ei työnantaja.
Ammattioikeuksiin puuttumisella korkea kynnys
LVV:stä kerrotaan yleisellä tasolla, että ammattioikeuksiin puuttumista säätelee laki. Viraston juristi Anna Valkeajoki kertoo sähköpostivastauksessaan Ylelle, että esimerkiksi vapaa-ajalla tapahtuneista teoista saadut rikostuomiot eivät ole sellaisenaan laissa säännelty peruste ammattioikeuksiin puuttumiselle.
Hän myös korostaa, että työnantajan oma valvonta on ensisijaista viranomaisvalvontaan nähden. Ammattioikeuksien rajoittaminen tai poistaminen on aina viimesijaista. Lisäksi sen tulee olla välttämätöntä asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi.