Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselta 35 miljoonaa euroa ehdollista valtiontukea saaneesta Helsinki Garden -hallihankkeesta ei tehty ministeriössä vaikutusarviota hallituksen päätöksen yhteydessä, kertoo valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä.
– Toki tämän tyyppisiä asioita on riihen keskusteluissa otsikkotasolla vilahdellut, sehän oli nimetty kasvuriiheksikin, mutta ei sille hankkeelle ole varsinaisesti laskettu mitään työllisyysvaikutuksia tai kasvuvaikutuksia, Niemelä sanoo.
Hallitus sopi tuesta puoliväliriihessä huhtikuussa 2025.
Ehdollinen 35 miljoonan euron hallituki päätettiin osana hallituksen neljän miljardin euron investointipaketin 300 miljoonan euron laajennusta.
– No on se tietysti yhdelle hankkeelle ihan reipas määrä, Niemelä luonnehtii hallille osoitettua 35 miljoonaa euroa.
Orpon vaikutusarvio tuplasti isompi kuin kaupungin
Hankeyhtiön hallituksen puheenjohtaja, ex-ministeri Jan Vapaavuori (kok.) on perustellut hanketta muun muassa mittavilla työllisyys- ja talousvaikutuksilla.
Vapaavuoren mukaan yksistään rakennusvaihe työllistää tuhansia, ja hankkeen talousvaikutukset olisivat vuosittain 400 miljoonaa euroa.
– Esimerkiksi Olympiastadionin ja Nokia Areenan osalta on päädytty siihen, että kysymys on vähintään 200 miljoonan vuotuisesta talousvaikutuksesta. Tämän hankkeen osalta puhutaan varmasti ainakin kaksi kertaa isommasta, Vapaavuori laski.
Myös pääministeri Orpo on korostanut hankkeen myönteisiä talousvaikutuksia. Orpo viittasi viikonvaihteessa hankeyhtiön tietoihin, joiden mukaan työllisyysvaikutus olisi rakentamisaikana 7 000–8 000 henkilötyövuotta ja pysyvästi 1 700 henkilötyövuotta.
Helsingin kaupungin käsitys hallihankkeen talousvaikutuksista on huomattavasti maltillisempi. Kaupunginkanslian huhtikuussa 2024 päivittämän vaikutusarvion mukaan rakentamisvaiheen työllisyysvaikutus olisi 2 750 henkilötyövuotta ja toimintavaiheen 900 henkilötyövuotta.
Helsingin laskelmien tekoaikaan hanke oli vielä huomattavasti suurempi kuin nyt, sillä suunnitelmissa oli mittavaa asunto- ja toimistorakentamista. Sittemmin asunnot on karsittu pois ja hankkeen kustannusarvio puolittunut aiemmasta noin 800 miljoonasta eurosta.
Budjettipäällikkö vahvistaa: Vapaavuori kävi VM:ssä
Tiedotusvälineet ovat yrittäneet saada selville, mitkä ehdollisen rahoituksen myöntämisen täsmälliset ehdot oikeastaan ovat.
Pääministeri Orpon mukaan yksi ehto on se, että hankkeen on pitänyt alkaa.
Epäselvää on sekin, miten rahoituspäätös valmisteltiin, ja miten päädyttiin juuri 35 miljoonaan euroon.
VM:n Mika Niemelä vahvistaa, että Vapaavuori kävi vuosina 2024–2025 useita kertoja keskusteluja valtiovarainministeriön budjettiosaston virkamiesten, kuten Niemelän itsensä kanssa siitä, mitä kautta hallihankkeelle olisi teknisesti mahdollista saada valtion rahoitusta.
– 3–4 kertaa tavattiin ainakin, Niemelä tarkistaa kalenteristaan.
Niemelän mukaan kyse oli budjettiteknisten vaihtoehtojen kartoittamisesta. Puheena oli muun muassa mahdollisuus valtiontakausten ja budjettivaltuuksien hyödyntämisestä sekä se, voisiko Helsingin kaupungilla olla intressi osallistua.
Muutamassa tapaamisessa oli Niemelän mukaan läsnä myös ministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen.
– Alkuun oli eräänlaista sparraustyötä ja lopulta esimerkiksi valtiotakauksen edellytysten arviointia, Niemelä kuvailee.
Viimeinen tapaaminen oli tammikuun 2025 lopussa.
– Siinä yhteydessä hän (Vapaavuori) oli viestinyt meidän suuntaan, että on jossain yhteydessä puhumassa myös pääministerin kanssa sen meidän tapaamisen jälkeen, Niemelä muistaa.
Millä perustein hallirahoista päätettiin?
Hallitus kokoontui kolmen kuukauden päästä eli huhtikuun 2025 lopussa puoliväliriiheen, jossa se sopi 35 miljoonan euron ehdollisesta tuesta hallille.
Miten hallin rahoituksesta päätettiin, sitä Niemelä ei tiedä, sillä neuvottelu käytiin hänen mukaansa poliitikkojen kesken, eikä hän ollut paikalla.
– Se (investointiohjelman) laajennus on hallituksen neuvottelema. Siinä on yksi puolue voinut ajaa yhtä asiaa, ja joku toinen jotakin toista, se lista on pitkä ja tulos kompromissi.
Hanketta ei siis esitelty tavanomaiseen tapaan opetus- ja kulttuuriministeriön kautta, joka vastaa liikuntapaikkarakentamisen valtion rahoituksesta. Päätös Garden Helsingin valtiontuesta tulikin ministeriölle yllätyksenä.
Ehdoista epätietoisuutta
Valtiovarainministeriö pyysi OKM:ää hoitamaan hankkeen rahoituspäätöksen jatkovalmistelun sen jälkeen, kun poliittinen päätös asiassa oli tehty.
OKM:ssä asia päätyi rakennusneuvos Mikko Helasvuon pöydälle keväällä 2025. Hänen mukaansa hallitukselta ei tullut hankkeelle muita ehtoja kuin mitä kehysriihestä oli julkisuuteen kerrottu. Hän ei ole nähnyt varsinaista päätösasiakirjaa.
Helasvuon mukaan valtion rahan myöntäminen hankkeelle ei esimerkiksi edellytä sitä, että Helsingin kaupunki osallistuisi omalla osuudellaan sen rahoituskustannuksiin.
Tällainen ehto on ollut käytössä esimerkiksi Tampereen kansiareenan eli nykyisen Nokia-areenan valtionavussa, sekä uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon säätiön pääomittamisessa, joihin on viitattu ennakkotapauksina Garden Helsingin rahoitukselle.
Kun tarkempia reunaehtoja ei hallitukselta tullut, OKM lähti valmistelemaan rahoitusta normaalien lainsäädännöstä kumpuavien reunaehtojen mukaan. Yksi näistä on, että tämänkaltaiselle valtion tuelle voi olla tarpeen hakea lupaa Euroopan komissiolta.
OKM selvitti komission notifioinnin tarvetta työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimivalta yritystukineuvottelukunnalta, joka vastasi helmikuussa 2026, että lupaa on syytä hakea. OKM on aloittanut tuen notifioinnin komissiolle, mutta prosessi on vielä kesken.
Eduskunta päättää
Samaan aikaan hankkeen valtiontuen järjestely täsmentyi. Huhtikuussa 2026 hallitus päätti julkisen talouden suunnitelmasta, jossa 35 miljoonan euron tukisumma jakautuu tasan neljälle vuodelle. Vuosille 2027–2030 osoitetaan 8,75 miljoonaa euroa vuosittaista tukea.
Ylen OKM:ltä tietopyynnöllä saaman, tammikuulle 2026 päivätyn muistion mukaan Garden Helsinki -hankkeen areenakokonaisuuden rahoitusvaje on 156 miljoonaa euroa, kun investointikustannus on 388 miljoonaa. Luku perustuu hankeyhtiön toimittamiin tietoihin. Muistion mukaan hanketta voi olla vaikea toteuttaa ilman tukea.
Eduskunta viime kädessä päättää suunnitelman hyväksymisestä. Kun rahat ovat budjetissa, Jan Vapaavuoren vetämä Projekti GH Oy voi jättää hakemuksen valtiontuesta.
Summa on korvamerkitty Garden Helsingille. Jos esimerkiksi Vantaan Kivistöön kaavaillun Arena 3.3:n vetäjät haluavat hakea valtiontukea, heidänkin pitää ensin saada siihen maan hallitukselta poliittinen päätös
Riihen viimeisinä tunteina tapahtuu
Niemelän mukaan ei ole poikkeuksellista, että budjettiriihissä neuvottelupöytään pulpahtaa asioita ilman, että niitä olisi ollut aiemmin esillä budjettiprosessissa.
– Valitettavasti niin välillä käy, että varsinkin riihen viimeisinä päivinä, tai viimeisen päivän viimeisinä tunteina, nousee vielä jopa ihan uusiakin asioita poliittiseen neuvottelupöytään.
– Tietysti me mielellään haluaisimme, että niitä tapauksia olisi mahdollisimman vähän.