– Erittäin harvinaista, hyvin poikkeuksellista niin täällä kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Näillä sanoilla Oulun pyöräilijäpuukotuksia kuvailee kehittämisneuvos Aarne Kinnunen oikeusministeriöstä.
Oulun seudulla on tänä vuonna sattunut useita ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin kohdistuneita puukotuksia, jossa tekijä on puukottanut uhria pyöränselästä käsin. Tuorein tapaus sattui Kaukovainiolla perjantaina.
Aarne Kinnunen toteaa, että itse puukotukset eivät sinällään ole niin poikkeuksellista, mutta pyörä apuvälineenä tekee tekotavasta harvinaisen.
– Hyvin yllättäen asetta käyttäen tehdään väkivallanteko ja hyvin nopeasti poistutaan paikalta.
Myös kriminologian asiantuntija, apulaisprofessori Markus Kaakinen Helsingin yliopistosta pitää tapauksia harvinaisina.
– Suomessa on kyllä ollut vakaviakin väkivaltarikoksia, joissa on epäilty vihamotiivia, mutta ei kieltämättä tämmöistä samanlaista tapausta tule mieleen.
Väkivallantekijä liikkuu itselleen tutuilla alueilla
Poliisi pitää mahdollisena, että asialla olisi yksi tekijä, sarjapuukottaja. Yhden tekijän oletusta tukee muun muassa se, että iskut ovat sattuneet maantieteellisesti pienellä alueella.
Markus Kaakinen kertoo, että väkivaltarikoksille on yleisellä tasolla tyypillistä, että tekijä liikkuu hänelle tutuilla alueilla, joissa hän muutenkin liikkuisi.
– Joskus puhutaan maantieteellisestä profiilistakin, joka niistä teoista syntyy. Tietyt alueet ovat toki ylipäätään korkeamman väkivallan riskin ympäristöjä kuin toiset.
Oulussa tai Suomessa yleisemminkin ei Kaakisen mukaan kuitenkaan ole valtavan korkean väkivallan riskialueita ollenkaan.
Aarne Kinnusen mukaan on kuitenkin myös mahdollista, että liikkeellä on copycateja eli tekijöitä, jotka ovat kopioineet tekotavan joltain toiselta tekijältä. Hän sanoo, että ei ole täysin pois suljettua, että tekijöitä on useampia kuin yksi.
Viharikosten määrä on kasvussa Suomessa
Oulun poliisi kertoi aiemmin, että puukotuksissa on viitteitä rasistisista motiiveista. Markus Kaakinen muistuttaa, että kaikenlaiset viharikokset ovat Suomessa ja monissa verrokkimaissa lisääntyneet.
– Rasistisesti motivoituneet viharikokset ovat lisääntyneet, mutta toisaalta myös esimerkiksi vaikka vammaisuuteen liittyvät rikokset myös.
Viharikoksissa uhri ei valikoidu yksilöllisten ominaisuuksiensa tai toimintansa takia, vaan siksi, että tekijä katsoo hänen edustavan jotain semmoista ryhmää, johon hän haluaa rikoksensa kohdistaa.
Viharikosten tekijöillä on tyypillisesti myös muuta väkivaltataustaa.
– Harvinaisia ovat semmoiset tapaukset, joissa ennakkoluulot tai vihamielisyys jotain tiettyä väestöryhmää kohtaan olisi se ainut rikoksen ajuri. Siellä on myös muillekin rikoksentekijöille tyypillisiä piirteitä kuten vaikka vaikeuksia impulssikontrollissa, väkivaltakäyttäytymistä hyväksyvää ajattelutapaa ja sosiaalista huono-osaisuutta, Kaakinen sanoo.
Aarne Kinnunen sanoo, että Oulun puukotusten kaltaisten rikosten estäminen on hyvin vaikeaa.
– Jos on kyse vihamotiivista, niin sitä tulisi eri tavoin pyrkiä ehkäisemään lieventämällä vastakkainasettelua yhteiskunnassa ja kasvattamalla hyväksyntää kaikkia ihmisryhmiä kohtaan.
Mielenterveyspotilaat ovat yliedustettuja rikoksentekijöinä
Oma lukunsa ovat vielä tekijät, joilla on mielenterveyden ongelmia.
– Tutkimuksissa on usein havaittu, että henkilöt, joilla on mielenterveyden ongelmia, ovat rikoksentekijöinä yliedustettuja, Kaakinen toteaa.
Hän kuitenkin tarkentaa, että mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat moninaisia, eikä yhteys väkivaltaiseen käyttäytymiseen ole samanlainen kaikkien kohdalla.
Oulussa tapahtui vuonna 2024 lyhyen ajan sisällä sarja puukotuksia, joiden uhriksi joutui kolme ulkomaalaista tai ulkomaalaistaustaista henkilöä. Kaikki kolme tekijää kärsivät tapahtumien aikaan vakavista mielenterveysongelmista. Kaikki kolme todettiin syyntakeettomiksi tekoihinsa.
– Mikäli henkilö ei ole syyntakeinen, silloin hänen ei myöskään katsota olevan rikosoikeudellisessa vastuussa, vaan siinä painottuu silloin enemmän nimenomaan sen mielenterveyden häiriön hoitaminen.
Suomessa on Kaakisen mukaan korkea kynnys syyntakeettomaksi toteamisessa.
