Geologian tutkimuskeskus (GTK) on kartoittanut maaperän geokemiallisia taustapitoisuuksia kaivosten ympäristöissä sekä malminetsinnällisesti kiinnostavilla alueilla eri puolilla Suomea.
Kaustisen alueen tutkimukset osoittavat, että maaperän arseenipitoisuus on luontaisesti koholla ja ylittää sille asetetun kynnysarvon.
Siitä ei kuitenkaan ole mitään haittaa, sanoo geologi Raija Pietilä GTK:sta.
– Pitoisuus on ollut koholla niin kauan kuin maaperä on ollut. Kasvillisuus ja eläimet ovat sopeutuneet siihen, että kyseessä on luontaisesti vähän erilainen alue, sanoo Pietilä.
GTK on tutkinut monivuotisessa hankkeessa maaperän pitoisuuksia 23 kohteessa eri puolilla Suomea.
Pitoisuus on ollut koholla niin kauan kuin maaperä on ollut
geologi Raija Pietilä
Tarkoituksena oli selvittää usean alkuaineen pitoisuudet maaperässä, sillä alueiden kallioperä, maaperä ja geologinen kehitys ovat muokanneet niiden geologisia ominaisuuksia omanlaisikseen.
Osassa kohteissa koholla olikin esimerkiksi nikkeli- tai kobolttipitoisuus. Kohonneita arseenipitoisuuksia oli alle puolessa tutkituista kohteista.
Tieto pavelee Pietilän mukaan ympäristöviranomaisia ja kaavoitusta.
– Erityisesti, jos sattuu ihmisen aiheuttamaa pilaantumista, on hyötyä siitä, että tietää lähtötilanteen.
Maaperänäytteet otettiin moreenimaalajista pintamaasta ja muuttumattomasta pohjamaasta alle metrin syvyydestä. Näytteistä määritettiin noin 43 alkuaineen kuningasvesiliukoiset pitoisuudet.
Tulokset on tallennettu GTK:n Maaperän taustapitoisuudet -karttapalveluun.