Analyysi: Helsingin Garden-hankkeen valtionavun taustalla ovat ruusuiset luvut

Hallitus teki päätöksensä hankkeen omilla tiedoilla, vaikka tarjolla olisi ollut myös riippumatonta tietoa, kirjoittaa politiikan toimittaja Petri Raivio.

Pääministeri Orpo vastasi median kysymyksiin Helsingin Garden-hankkeesta ylimääräisessä tiedotus­tilaisuudessa.
Ylen Politiikka ja talous -toimituksen toimittaja Petri Raivio.
Petri Raiviopolitiikan toimittaja

Hallituksen päätös Helsingin Garden-areenahankkeen valtiontuesta vaikuttaa perustuvan ruusuisiin arvioihin sen talousvaikutuksista.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi toimittajille tiistaina pikaisesti koolle kutsutussa tiedotustilaisuudessa, että hänen viikonvaihteessa antamansa tiedot hankkeen talousvaikutuksista perustuivat hankeyhtiön omaan arvioon.

Orpo sanoi viikonvaihteessa, että hankkeen työllisyysvaikutus olisi rakentamisaikana 7 000–8 000 henkilötyövuotta. Etenkin rakennusalan työllisyys oli Orpon mukaan tärkeä peruste myöntää valtionapua areenahankkeelle.

– Meidän silloin tekemämme päätös perustui silloiseen noin 800 miljoonan euron hankkeeseen ja silloiseen arvioon. Toimija on sen jälkeen pienentänyt hanketta noin puoleen miljardiin, mistä tulee myös pienemmät työllisyysvaikutukset, Orpo sanoi.

Kaupunki: Rakentamisaikana 2 750 työpaikkaa

Hallitus teki päätöksensä valtionavusta kehysriihessään huhtikuussa 2025. Tuolloin tarjolla olisi kuitenkin ollut hankkeen omien laskelmien lisäksi myös Helsingin kaupungin puolueeton laskelma.

Kaupungin laskelma oli päivätty 24.4.2024. Se on tehty samalle noin 800 miljoonan euron hankkeelle, joka oli hallituksen pöydällä keväällä 2025.

Kaupungin laskelman mukaan hankkeen rakentamisajan vaikutus työllisyyteen olisi vain noin 2 750 henkilötyövuotta, eli alle puolet Orpon esittämästä arviosta. Kaupungin mukaan sen arvio on suuntaa-antava ja siinä keskitytään nimenomaan Helsinkiin kohdistuviin vaikutuksiin.

Lisäksi kaupunki arvioi, että areenahankkeen tuomien tapahtumien pysyvä työllistävä vaikutus olisi Helsingissä 900 henkilötyövuotta. Laskelman mukaan olisi ollut mahdollista, että samaan hankkeeseen vielä tuolloin sisältyneet toimistot toisivat tämän lisäksi jopa 700 uutta työpaikkaa.

Laskelman mukaan toimistomarkkinaan liittyy kuitenkin ”huomattava määrä epävarmuutta”: Helsingissä on paljon tyhjää toimistotilaa, ja Taka-Töölö ei ole alueena erityisen houkutteleva toimistokäyttöön. Lisäksi nettovaikutus jäisi pienemmäksi, sillä osa käyttäjistä muuttaisi todennäköisesti muualta Helsingistä.

Orpo puolestaan sanoi, että hanke toisi pysyvästi 1 700 henkilötyövuotta. Tämäkin luku on yläkanttiin jo kevään 2025 tiedoilla ja etenkin nykytiedoilla, kun toimistot ja hotelli on jätetty hankkeesta pois.

”Mahdollisimman suuri työllisyysvaikutus”

Hallitus on siis päättänyt käyttää päätöksensä pohjana hankkeen omia talousvaikutuslaskelmia. Orpolta kysyttiin, miksi hallitus ei teettänyt asiasta riippumatonta vaikutusten arviointia, mutta pääministeri kiersi kysymyksen.

Orpo vahvisti, että Helsingin Garden -hanke päätyi hallituksen listoille juuri kokoomuksen ehdotuksesta.

– Haimme päätöksiä, joilla näimme, että ne toteutuessaan voisivat tuoda mahdollisimman suuren työllisyys- ja kasvuvaikutuksen, Orpo perusteli hankkeen tärkeyttä.

Päätös liittyy hallituksen aiempien kasvutoimien jatkumoon, joista osa on tehty vajain käsityksin niiden vaikutuksista talouskasvuun ja työllisyyteen. Esimerkiksi yhteisöveron alennusta perusteltiin kasvutoimena, mutta tutkimusnäyttö sen vaikutuksesta talouskasvuun on osoittautunut ristiriitaiseksi.

Muokattu 1.7. klo 15:29: Juttuun on lisätty tieto, että Helsingin kaupungin arvio on suuntaa-antava ja koskee työllisyysvaikutuksia Helsingin alueella.