Pirkkalalainen timpuri Mika Kivioja on ollut lähes kaksi vuotta lomautettuna suuresta rakennusalan yrityksestä. Kiviojan mukaan syy on yksinkertainen: töitä ei ole.
– Tilanne on semmoinen, että rakentaminen on niin jäissä.
Heikosta työtilanteesta huolimatta ulkomaisen työvoiman palkkaamista rakennusalalle on helpotettu Pirkanmaalla.
Sisä-Suomen elinvoimakeskus päätti kesäkuussa vapauttaa neljä rakennusalan ammattinimikettä saatavuusharkinnasta Pirkanmaalla. Lisäksi vapautettiin yksi rakennusteollisuuden prosesseihin liittyvä ammattinimike.
Pirkanmaalla ulkomaisten rakentajien rekrytointia helpotettiin enemmän kuin muissa maakunnissa.
Rakennusalan ammatteja ei vapautettu saatavuusharkinnasta Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Uudenmaan alueilla.
Rakennusliiton vanhempi asiantuntija Toni Malmström ihmettelee uutta päätöstä, sillä rakennusalalla on paljon työttömiä Suomessa.
– Ei kovin vaikeaa pitäisi olla löytää työvoimaa. Nyt ei tarvitse huomioida Suomessa eikä Euroopassa olevaa työvoimaa, vaan voi suoraan mennä kolmansiin maihin.
Elinvoimakeskuksen tilastoissa pelkästään Pirkanmaalla oli toukokuussa yli 5 000 työtöntä rakennus-, korjaus- ja valmistustyön ryhmässä.
Myös lomautettu Mika Kivioja arvostelee Elinvoimakeskuksen linjausta.
Epävarmat työmarkkinat
Saatavuusharkinnasta vapautettujen ammattien joukossa ovat muun muassa betonirakentajat ja raudoittajat. Rakennusliiton mukaan Pirkanmaalla betonirakentajien ja raudoittajien työttömyysaste on 36 prosenttia.
Juuri tällaista työtä Kivioja on tehnyt yrityksessä, josta on nyt lomautettuna.
Lomautusjakson aikana Kiviojalla on ollut yrityksessä yksi muutaman kuukauden työpätkä.
– Olin vuosi sitten neljä kuukautta hommissa sillä firmalla, missä olen kirjoilla, mutta se oli sisävalmistustöitä.
Rakennusliiton Malmström nostaa esille myös työsuhteiden laadun.
Malmströmin mukaan betonirakentajille ja raudoittajille ei ole työmarkkinatorilla yhtäkään työsuhdepaikkaa avoinna. Vuokratyöpaikkoja on haettavissa, mutta ne eivät takaa töitä.
– Ei voida tietää, onko niitä (työpaikkoja) oikeasti olemassa vai haetaanko vain reserviin työvoimaa, sanoo Malmström.
Myös Kivioja pitää vuokratyöpaikkoja ongelmallisina.
– Täytyisi olla valmiiksi melkein työpaikka sovittuna, että vuokrafirman kautta pääsee johonkin töihin.
Näin Elinvoimakeskus perustelee linjausta
Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen maahanmuuttoasiantuntija Tuomas Männistö kertoo, että saatavuusharkinnasta on vapautettu ammattinimikkeitä, joihin voitaisiin todennäköisesti tarvita työvoimaa nopealla aikataululla.
Pirkanmaalla, kuten muuallakin Suomessa, erityisesti asuntorakentaminen on kärsinyt heikosta taloustilanteesta. Julkista ja teollista rakentamista on kuitenkin edelleen maakunnassa.
– Juuri nämä julkisen rakentamisen ja teollisen rakentamisen investoinnit voisivat potentiaalisesti houkutella osaajia myös myös ulkomailta.
Esimerkiksi Tampereella uusien ratikkalinjojen rakentaminen ja asemanseudun remontti kestävät vielä vuosia. Nyt saatavuusharkinnasta vapautettuja betonirakentajia ja raudoittajia tarvitaan myös tällaisissa hankkeissa.
Männistö korostaa, että saatavuusharkinta on vain yksi osa työlupaprosessia.
– Tämä ei suoraan tarkoita sitä, että työnantaja voisi lähteä rekrytoimaan ihan millä tavalla tahansa henkilöitä EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, Männistö selventää.
Hän myöntää, että lähtökohtaisesti työmarkkinatilanne on haastava. Männistön mukaan linjauksessa on otettu huomioon rakennusalan työmarkkinoiden nykytilanne sekä alueelle suunnitellut investoinnit.
Liitto ja elinvoimakeskus eri mieltä riskeistä
Rakennusliiton mukaan saatavuusharkinnan karsiminen voi lisätä työvoiman hyväksikäyttöä ja alipalkkausta. Toni Malmströmin mukaan yli puolet ulkomaalaisista rakennustyöntekijöistä ei saa työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa.
Malmström katsoo, että saatavuusharkinta olisi keino ennaltaehkäistä hyväksikäyttöä.
– Jälkivalvonta on todella kankeaa. Meidän on vaikea päästä kiinni niihin ongelmiin.
Videolla Malmström kertoo, miltä rakennusalan lähitulevaisuus näyttää elinvoimakeskuksen linjauksen valossa.
Elinvoimakeskuksen Tuomas Männistö korostaa, että työlupalinjaus ei ole väline työperäisen hyväksikäytön ehkäisyyn. Työperäisen oleskeluluvan myöntämiselle on paljon ehtoja.
– Koen, että keskustelu siitä on aika absurdia, että tällä keinolla vähennettäisiin työperäistä hyväksikäyttöä.
Männistö uskoo, että tuoreen työlupalinjauksen vaikutus on melko pieni. Viime vuonna Suomeen tuli vain yksittäisiä rakennusalan työntekijöitä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, vaikka muutamia alan nimikkeitä oli saatavuusharkinnan ulkopuolella.
Työlupalinjaukset tehdään puolen vuoden välein. Männistön mukaan ammattinimikkeitä voidaan tarkastella seuraavassa linjauksessa.
– Jos tilanne tällaisena jatkuu, niin varmasti kiristetään linjausta kokonaisuudessaan.