Lannoite­kuljetukset Venäjältä Suomeen loppuvat rautateitse – Venäjä korotti rautatietullejaan vastaiskuna EU:lle

Asiantuntijan mukaan päätös vaikeuttaa maatalouden tuottajien tilannetta yhdessä Hormuzinsalmen sulkeutumisen kanssa.

Kaksi säiliövaunua Vainikkalan ratapihalla.
Säiliövaunuja Vainikkalan ratapihalla lokakuussa 2024. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Venäjä on kahdeksankertaistanut Suomeen tulevien rautatiekuljetusten tullimaksut.

Muutos tuli voimaan 1. heinäkuuta eli samaan aikaan, kun Venäjä sulkee rajanylityspaikkoja Suomen vastaisella rajalla.

Tiettyihin nikkelimalmin ja nesteytetyn vedettömän ammoniakin kuljetuksiin tulee vielä 0,25:n lisäkerroin lokakuun loppuun asti.

Tullimaksujen nostosta on uutisoinut Venäjällä uutistoimisto Interfax.

Iskee lannoitekuljetuksiin

Suomeen tuotavia mineraalilannoitteita varastoiva ja laivaava Fertilog-konserni kertoo, että päätös käytännössä lopettaa lannoitetuonnin Venäjältä Suomeen. Fertilogin mukaan tuonnista tulee kaupallisesti kannattamatonta.

– Kuljetukset loppuvat viimeistään viikon tai kahden kuluessa, arvioi Fertilogia edustava asianajaja Panu Karhu.

EU ei ole kieltänyt lannoitekuljetuksia osana Venäjälle asetettuja pakotteita. Lannoitekuljetusten sallimista on perusteltu maailman ruokahuollolla.

Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtaja Mikko Salo kommentoi Ylelle, ettei muutoksella ole selviyksen perusteella vaikutusta heidän jäsentensä liiketoimintaan.

Venäjältä tuodaan Suomeen ammoniakkia ja nikkelikiveä.

Venäjän päätöstä pelättiin

Lannoitteita on kuljetettu Haminan-Kotkan satamayhtiön satamaan Kotkan Mussaloon. Satamayhtiön toimitusjohtaja Eija Rossi kertoo, että kuuli Fertilogilta lannoitekuljetusten päättymisestä keskiviikkoaamuna.

Lannoitteet ovat olleet iso osa sataman vuotuista tavaran vientiä. Lannoitekuljetusten loppuminen on satamayhtiölle iso tappio.

Vuonna 2025 satamassa liikkui lähes kolme miljoonaa tonnia lannoitteita. Koko liikennemäärästä lannoitteiden osuus oli 23 prosenttia vuonna 2025. Lannoiteliikennettä on ollut Kotkan Mussalon satamassa yli kymmenen vuotta.

– Tätä on mahdotonta nopealla aikataululla korvata. Tarvittaisiin parikymmentä akkumateriaalitehdasta, että lannoitteiden vienti- ja tuonti pystyttäisiin satamassa korvaamaan, Eija Rossi sanoo.

Rossi kertoo, että on yhtiössä osattu pelätä, että venäläiset voivat jossain vaiheessa lopettaa lannoitekuljetukset.

– Markkinoilla on ollut tästä huhuja. Pitää muistaa, että tilanteet voivat vaihtua nopeasti myös toiseen suuntaan. Mikäli tilanne jatkuu näin ja lannoitekuljetukset päättyvät, meidän on tarkasteltava kulurakennettamme.

Fertilog arvioi, että lannoitekuljetusten loppumisen takia voi päättyä suoraan tai välillisesti vähintään 50 työsuhdetta.

MTK tietoinen Venäjän päätöksestä

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:lta vahvistetaan Ylelle etujärjestön olevan tietoinen Venäjän viranomaisten tuoreesta päätöksestä. MTK:n vilja-asiamies Max Schulman toteaa Ylelle, ettei päätös tullut yllätyksenä.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen puolestaan kertoi alkuiltapäivästä, että ministeriöllä ei ole tietoa Venäjän mahdollisesti tekemistä tullimuutoksista tai muista viennin rajoitustoimista.

MTK:n Schulmanin mukaan päätös uhkaa vaikeuttaa kotimaista maataloustuotantoa yhdessä Hormuzinsalmen tilanteen kanssa. Hormuzinsalmi on öljyn lisäksi keskeinen kuljetusreitti maataloudessa käytettäville lannoitteille.

Taustalla Venäjän ja EU:n välinen ”tullinokittelu”

MTK:n Schulman lisää, että Venäjän tuore päätös oli odotettua kovempi vastareaktio EU:n asettamaan tuontitulliin, joka kohdistuu venäläiseen ja valkovenäläiseen lannoitteisiin. EU:n asettama tullimaksu tuplaantui Schulmanin mukaan viime vuoden 6,5 prosentin tasoon nähden tänään keskiviikkona.

– Oli odotettavissa, että jonkinlainen vastareaktio tulisi. Tullimaksut oli helpointa kohdistaa juuri rautatiekuljetuksiin, koska se on Venäjällä vahvasti hallinnon käsissä, Schulman kertoo.

Schulman kuvailee tilannetta ”tullinokitteluksi”.

Schulman kertoo Venäjältä tuotujen lannoitteiden kattaneen aiemmin noin 10–15 prosenttia Suomen lannoitetuonnista.

Venäjän päätöksen taustalla saattaa vaikuttaa kevään aikana maan lannoitetuotantoon kohdistuneet Ukrainan drooni-iskut, Schulman arvioi.

Vaikka päätöksen vaikutukset eivät välttämättä näy heti suoraan, voi tilanteen pitkittyminen johtaa suureneviin vaikeuksiin. Osa kotimaisista maataloustuottajista ostaa Schulmanin mukaan seuraavan satokauden lannoitteet, jopa 50–60 prosenttia, tyypillisesti ennen vuodenvaihdetta ja loput keväällä.

– Nyt jää nähtäväksi toteutuuko tämä. Tilanne on vaikea maatalouspuolella, Schulman toteaa.

Muokkaus 1.7.2026 kello 16.43: Päivitetty MTK:n tiedoilla EU:n asettamien tullimaksujen noususta.

Muokkaus 1.7.2026 kello 19.28: Päivitetty juttua Kemianteollisuuden ry:n toimitusjohtajan kommentilla.