Suomen olympiakomitean johto vieraili alkuviikosta Sveitsissä tapaamassa Kansainvälisen olympiakomitean johtoa. Samalla delegaatio vei selvän viestin Suomen kannasta venäläisten mukaantuloon olympialaisiin.
– Suomi eivätkä muutkaan Pohjoismaat näe, että nyt olisi oikea aika avata venäläisille mahdollisuus osallistua kansainväliseen urheiluun, Suomen olympiakomitean puheenjohtaja Petteri Kilpinen kommentoi Yle Urheilulle.
– Rintamalla ei ole tapahtunut muutosta. Jos nyt päättäisimme, että tervetuloa, niin samallahan sanoisimme, että aiemmin tehty päätös olisi väärä. Mielestäni päätös on ollut oikea, koska nyt käydään hyökkäyssotaa toista olympiamaata vastaan ja Ukrainassa on paljon huippu-urheilijoita, jotka osallistuvat rintamalla maansa puolustamiseen.
Kansainvälinen olympiakomitea kertoi viikko sitten muutoksista olympialaisten peruskirjaan. Yksi uudistuksista painotti KOK:n vastuuta puolueettomuuden turvaamisesta kaikissa tilanteissa. Käytännössä muutokset luovat edellytykset venäläisten urheilijoiden paluulle jo Los Angelesin olympialaisiin 2028.
Yhdistetyn kohtalo puhuttaa
Samalla KOK vähensi lajiliittojen valtaa päättää, mitä heidän lajeistaan otetaan olympialaisiin mukaan. Suomalaisittain erityisen kiinnostava on ollut yhdistetyn kohtalo. Lajin olympiastatus on puhuttanut vuosia ja lajin olympiatulevaisuudesta odotettiin päätöstä jo viime viikolla.
Päätös kuitenkin lykkääntyi heinäkuulle. Kilpisen mukaan päätöstä voi odottaa lähipäivinä.
– Kansainvälisessä olympiakomiteassa on nyt lajivalikoimaa miettivä työryhmä, jolla on uudenlainen dataan perustuva pisteytysjärjestelmä. Kisaohjelmasta vastaava henkilö odottaa työryhmän esitystä, jonka jälkeen tehdään lopulliset päätökset eli ihan näinä päivinä. Rivien välistä luimme, että yhdistetyn tilanne on hyvin, hyvin epävarma, Kilpinen kertoo.
Kilpisen mukaan Suomen delegaatio puhui vahvasti yhdistetyn kisaohjelmassa säilymisen puolesta. Yhdistetty on toistaiseksi ollut ainoa talviolympialaji, jossa kilpailevat vain miehet.
– Lajia pitäisi viedä tasa-arvoisempaan suuntaan, tuoda naiset mukaan ja ymmärtää, että pienet katsojamäärät osittain johtuvat siitä, etteivät naiset ole olleet vielä mukana.
Kilpinen kertoo Suomen puhuneen vahvasti myös muodostelmaluistelun mukaan ottamisesta vuoden 2030 talviolympialaisiin.
Kysymysmerkkejä ilmassa
Kilpisen lisäksi Sveitsiin matkasivat toimitusjohtaja Riku Tapio, urheilutoimenjohtaja Liisa Ahlqvist-Lehkosuo ja huippu-urheilujohtaja Janne Hänninen.
Puheenjohtajan mukaan ryhmän tarkoituksena oli kuulla myös uudesta ”Fit for the Future” -strategiasta, jonka tarkoituksena on muun muassa lisätä urheilijoiden vapautta ja autonomiaa, ja uuden strategian vaikutuksista kansainvälisiin olympiakomiteoihin.
Ohjelman yhteydessä KOK perusti apurahan tukeakseen kaikkia olympialaisiin osallistuvia urheilijoita 10 000 dollarilla.
Suomen viesti venäläisurheilijoiden mukaantulosta ymmärrettiin Kilpisen mukaan hyvin. Suomen delegaatio tapasi vierailulla muun muassa KOK:n puheenjohtaja Kirsty Coventryn, joka on suhtautunut myötämielisesti Venäjän palauttamiseen olympiakisoihin.
– Viestimme ymmärrettiin hyvin ja korostettiin lajiliittojen roolia. Asian tekee vaikeaksi, että monissa lajeissa olympiakarsinnat Los Angelesin kisoihin alkavat nyt jo lähikuukausina. Kun Kansainvälinen olympiakomitea ei halua asettaa rajoja olympiaurheilijoille, niin kohtelevatko lajiliitot urheilijoita oikein, jos ne eivät päästä heitä karsintakisoihin. Seuraava iso kysymys on, mitä se sitten tarkoittaa, ja siihen emme oikein saaneet vastausta, Kilpinen aloittaa.
– Pahin skenaario on, että urheilijat haastavat sitten oikeuteen, kun heiltä viedään mahdollisuus osallistua olympialaisiin, koska he eivät ole voineet osallistua karsintoihin.