Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Hallituksen viimeaikainen riitely näyttäisi kilisevän perussuomalaisten laariin.
Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, perussuomalaisia äänestäisi 14,5 prosenttia vastaajista, kertoo Ylen tuore kannatusmittaus. Kasvua edelliseen mittaukseen on 0,7 prosenttiyksikköä.
Riidan keskiössä on perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin järjestämä kesäspektaakkeli, jossa hän linjasi sosiaali- ja terveysjärjestöjen STEA-avustusten kriteereistä ilman hallituksen yhteistä päätöstä.
Rydman näyttäisi pelaavan järjestöriidalla kahta peliä.
Eroa kokoomukseen
Ensimmäisenä tavoitteena on nostaa perussuomalaisten profiilia.
Muutos perussuomalaisten kannatuksessa ei ole suuren suuri ja mahtuu virhemarginaaliin, mutta näyttää siis siltä, että keskustelu järjestöjen rahoituksista on puhutellut puolueen peruskannattajia.
Kun puolueen puheenjohtaja Riikka Purra ojensi Rydmanille ministerinsalkun alkuvuodesta, oli tavoitteena saada väistyvän Kaisa Juuson tilalle tekijä, joka uskaltaa tehdä isoja säästöjä poliittisesti arkaan sosiaali- ja terveyskenttään.
Rydmanin taktiikka tuntuu uppoavan. Ylen tuoreen kannatusmittauksen tausta-aineiston mukaan perussuomalaisten kannatus on viime aikoina noussut eniten miesten ja erityisesti alle 35-vuotiaiden miesten keskuudessa.
Samoin tausta-aineistosta selviää, että perussuomalaisten kannatuksen nousu ajoittuu juuri niillä viikoille, jolloin Rydman esitteli ehdotuksensa avustuskriteereiksi ja keskustelu aiheesta kävi kuumimmillaan.
Perussuomalaiset on jo saanut läpi ison osan hallitusohjelman tavoitteistaan esimerkiksi maahanmuuton kiristämiseen liittyen, joten hallituskumppaneiden suututtaminen tuskin haittaa. Pesäeron ottamiselle kokoomukseen on tarvetta, sillä osaa puolueen kannattajista hallituksen tiukka talous- ja työllisyyspolitiikka ei ole innostanut.
Vaalit lähestyvät
Samalla, kun Rydman auttaa perussuomalaisia erottautumaan, saattaa hän jo pedata omaa paikkaansa ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiiristä läpi pääsi kolme perussuomalaisten kansanedustajaa. Nykyisillä kannatusluvuilla määrä saattaa laskea.
Jos ja kun eduskunnan puhemiehenä toimiva Jussi Halla-aho (ps.) asettuu ehdolle, hän on puolueensa varma ääniharava.
Jäljelle jäävästä paikasta kilpailisivat näillä näkymin Rydman ja sisäministeri Mari Rantanen (ps.).
Rydmanin läpipääsy oli hilkulla jo vuoden 2023 eduskuntavaaleissa, joten kaikki ylimääräinen medianäkyvyys on nyt arvokasta.
Kiista järjestöjen rahoituskriteereistä johti siihen, että pääministeri Petteri Orpo (kok.) puuttui peliin, ja muut hallituspuolueet jyräsivät Rydmanin ratkaisun erillisessä valtioneuvoston neuvottelussa. Asiasta äänestettiin, ja perussuomalaiset jäi yksin puolustamaan Rydmanin linjaa.
Tapaus herätti närää opposition lisäksi hallituksen sisällä. Kun eduskunta kokoontui ennen kesätaukoa äänestämään Rydmanin luottamuksesta, hallituskumppani RKP äänesti tyhjää, ja riita oli valmis.
Perussuomalaiset suuttui ja puolueen riveistä kyseenalaistettiin RKP:n sitoutuminen hallitustyöhön. Myös Orpo piti äänestystulosta pettymyksenä, koska yleensä hallituspuolueet ovat asettuneet toistensa taakse luottamusäänestyksissä.
Samaan aikaan perussuomalaiset ja Rydman nauttivat medialta saamastaan näkyvyydestä.
Kokoomus laskussa
Samalla kun perussuomalaisten suosio nousee, päähallituspuolue kokoomuksen kannatus kyykkää. Kannatusmittauksen mukaan kokoomusta äänestäisi kesäkuussa 17,4 prosenttia vastaajista, eli 0,9 prosenttiyksikköä viime kuuta vähemmän.
Yksi syy kannatuksen laskun taustalla voi olla kesäkuussa julkisuudessa puhuttanut ilmiö puolueen naiskannattajien kaikkoamisesta.
Samaa viestiä kertoo Ylen kannatusmittauksen tausta-aineisto. Sen mukaan kokoomuksen mieskannattajien määrä on kasvanut viime mittauksesta, mutta naiskannattajien määrä laskenut.
Kokoomus menettää äänestäjiä tasaisesti suorittavalle ja kyselyä johtavalle SDP:lle, mutta myös perussuomalaisille.
Sdp ja vihreät puolestaan menettävät kannattajiaan vasemmistoliitolle, jonka kannatus on korkeimmillaan sitten puolueen entisen puheenjohtajan Li Anderssonin siivittämän 2000-luvun ennätyksen, joka oli 11,6 prosenttia kesäkuussa 2024. Nyt vasemmistoliiton kannatus oli 11,4 prosenttia.
Eduskunta on rauhoittunut kesän ajaksi istuntotauolle. Syksyä silmällä pitäen näyttää todennäköiseltä, että irtiottojen määrä hallituksen sisällä tulee kasvamaan ensi kevään eduskuntavaalien lähestyessä. Samalla oppositio huojuttaa hallituksen korttitaloa entisestään.
Tällä perusteella hallituksen viimeisestä vuodesta voi enteillä töyssyistä ja poliittisesta keskustelusta värikästä.