Etelä-Karjalan hyvinvointialue on palkannut takaisin noin puolet irtisanotuista työntekijöistä

Hyvinvointialue on pystynyt ottamaan takaisin töihin lisää vuoden­vaihteessa lähtöpassit saaneista hoiva-alan ammatti­laisista.

Hoitaja kävelemässä Etelä-Karjalan keskussairaalan käytävällä.
Moni vuodenvaihteessa työnsä menettänyt on saanut uudelleen töitä Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta. Kuva: Antro Valo / Yle

Etelä-Karjalan hyvinvointialue on onnistunut palkkaamaan takaisin aiempaa useampia irtisanottuja työntekijöitä.

Vuodenvaihteessa irtisanotuista ja määräaikaisista työntekijöistä nyt noin puolet on työllistynyt takaisin, pääasiassa sijaisuuksiin.

Takaisin hyvinvointialueelle on työllistynyt tähän mennessä kaikkiaan 138 työntekijää joko vakituisiin tai määräaikaisiin tehtäviin.

Vuodenvaihteessa noin 250 vakituista työntekijää irtisanonut ja noin 140 määräaikaista vähentänyt Etelä-Karjalan hyvinvointialue kertoi maaliskuussa palkanneensa takaisin noin 30 prosenttia vähentämistään työntekijöistä.

Uusia työpaikkoja on avautunut normaalin vaihtuvuuden ja sijaistarpeiden, kuten perhevapaiden myötä.

– Määräaikaisia sijaisuuksia on tarjolla useissa toiminnoissa. Vakituista tarvetta on erityisesti ikääntyneiden palveluissa, kertoo henkilöstöjohtaja Tiina Laine.

Etelä-Karjalan keskussairaalan työntekijä käsittelemässä ruiskua leikkaussalissa Lappeenrannassa.
Esimerkiksi perhevapaat pyörivät hyvinvointialueella jatkuvasti, ja niihin tarvitaan sijaisia. Kuvassa Etelä-Karjalan keskussairaalan pääsisäänkäynti. Kuva: Antro Valo / Yle

Tulevaisuuden osaamista

Laine kertoo, että avoimia työtehtäviä täytettäessä hyvinvointialue tarkastelee aina mahdollisuutta tarjota työtä yt-neuvotteluissa irtisanotuille.

Rekrytointipäätösten lähtökohtana on asiakkaiden palvelutarve, palveluiden toimiminen sekä arvio siitä, millaista osaamista tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa.

– Emme täytä vapautuvia tehtäviä automaattisesti, Laine lisää.

Ekhvalla on oma varahenkilöstö, joka auttaa lyhyiden poissaolojen järjestelyissä. Lisäksi sijaishallintajärjestelmä Sotenderin kautta hyvinvointialue palkkaa keikkalaisia lyhyisiin työsuhteisiin.

– Väkeä on ollut riittävästi, jotta olemme saaneet palvelut turvattua. Eniten henkilöstötarvetta sijaisuuksiin on kotihoidossa sekä ikääntyneiden palveluasumisessa, Laine kertoo.

Etelä-Karjalan keskussairaalan pääsisäänkäynti kuvattuna kesällä.
Etelä-Karjalan hyvinvointialue selvittää tarkasti, millaista osaamista se tarvitsee tulevaisuudessa. Kuvituskuvassa Etelä-Karjalan keskussairaalan pääsisäänkäynti. Kuva: Tanja Hannus / Yle

Arvointimenettely alkaa

Kuluvan vuoden taloudelliset sopeutustoimet etenevät Etelä-Karjalan hyvinvointialueella suunnitellusti. Tämän vuoden budjettiin sisältyy 37 miljoonan euron säästöohjelma.

Valtiovarainministeriö on päättänyt käynnistää arviointimenettelyn Etelä-Karjalan hyvinvointialueella. Päätöksen taustalla on se, ettei hyvinvointialue kyennyt vähentämään alijäämiään valtiovarainministeriön asettamien tavoitteiden mukaan.

Ministeriön mukaan päätöksen tarkoituksena on turvata Etelä-Karjalan edellytykset järjestää asukkaidensa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.

– Arviointimenettelyn aikana rekrytointiin ja resursointiin tullaan varmasti myös kiinnittämään huomiota, vaikka mittavat muutokset on Etelä-Karjalassa toteutettu jo aiemmin, Laine lisää.