Coopin tavallinen jäätelötuutti voi seistä huoneenlämmössä noin puolitoista tuntia ennen kuin siinä näkyy juurikaan sulamisen merkkejä. Tässä ajassa tuutti ehtii vain painua hienoisesti kasaan.
Se selvisi Ylen sulamistestissä, jossa kauppojen halvimmat irtojäätelöt laitettiin vierekkäin.
Ajatus testiin lähti somepalvelu Threadsista, jossa väitettiin, että Coopin jäätelöt sulavat hitaasti.
Coopin mansikkatuutti kesti hämmästyttävän kauan silminnähden muuttumattomana. Vasta yli puolentoista tunnin jälkeen vohveli alkoi selvästi pullistella ja jäätelön ryhti kumartua niin, että tuutista näki selviä sulamisen merkkejä.
Meni lähes kaksi tuntia, että saman merkin suklaatuutista putosi ensimmäinen möykky.
Kolme lähes ennallaan tunnin jälkeen
Jäätelöiden käyttäytymisestä paljastui isoja eroja.
Epätieteellisessä kokeessa Coopin mansikka- ja suklaatuutit sekä Pirkan mansikkatuutti näyttivät vielä tunnin jälkeen lähestulkoon samalta kuin pakastimesta nostettaessa.
Videotarkastus näyttää, miten yksittäiset pisarat valuivat vohveleiden pinnalla, mutta muuten jäätelöille ei näyttänyt tapahtuvan tunnissa juuri mitään.
Samaan aikaan pakastimesta vedetyistä Lidlin verrokeista putoili jo mojovia palasia, ja Pirkan suklaatuutti oli pehmeä jo kääreitä kuorittaessa.
Sinnikkäimmin ulkomuotonsa pitäneet kestivät niihin verrattuna hämmästyttävän pitkään.
Miten se on mahdollista?
Tarkkaan tasapainoteltu kokonaisuus
Nykyjäätelö näyttää olevan todellinen high tech -tuote, toteaa elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia Turun yliopistosta.
Teknisesti ottaen pöydällä seisova jäätelö tietysti sulaa, vaikka ei siltä näytä, Hopia sanoo.
Jos kuitenkin tuntikausien päästä pöydällä odottaa muotonsa säilyttänyt vaahto eikä lammikko, selitys piilee reseptissä ja esimerkiksi siinä käytetyissä lisäaineissa.
Lopputulos on palapeli, jonka ymmärtämiseen pitää hieman tuntea jäätelön tiedettä.
Perinteisimmillään jäätelö on kermaa ja sokeria. Ennen pakastamista niistä tehdään vaahto ja emulsio, mikä tarkoittaa sitä, että toisiaan hylkivät vesi ja rasva sekoitetaan keskenään.
Rasva ja lisäaineet pitävät koossa
Se, miten rakennelma kestää, on Hopian mukaan monen tekijän summa. Nyrkkisääntöjä on ainakin neljä.
- Rasva pitää vaahtoa koossa, sillä se on huoneenlämmössä pääosin kiinteässä muodossa.
- Proteiinit tekevät rakenteesta kestävämmän. Testin jäätelöissä niitä tulee maitotuotteista.
- Lisäaineilla saadaan kestävyyttä. Testin jäätelöissä on stabilointi- ja sakeuttamisaineita, jotka tekevät nesteestä paksua ja hidasliikkeistä. Veden ja rasvan erottumista estetään emulgointiaineilla.
- Sokerinen jäätelö sulaa todennäköisesti nopeammin ja on muovailtavampaa. Syynä on se, että sokeri estää vettä jäätymästä. Toisaalta sokeri tai siirappi tekee nesteestä paksua.
Sokeripitoisuus saattaa selittää, miksi joku jäätelö on kivikovaa ja toinen ei.
– Amerikkalaisissa elokuvissa jäätelöä aletaan heti lusikoida suuhun, kun se otetaan pakasteesta, Hopia havainnollistaa.
– Silloin jäätelössä on todennäköisesti hyvin paljon sokeria.
Sinnikäs vaahto on monen tekijän summa
Mikään yksittäinen syy ei selitä testin tuloksia, Hopia arvioi. Hän löytää ainesosaluetteloista kaikkia edellä mainittuja tekijöitä, kuten kovia rasvoja ja paksuntavia ainesosia.
Useimmissa on esimerkiksi johanneksenleipäpuujauhetta ja guarkumia, jotka ovat tyypillisiä sakeuttajia ja stabiloijia. Niitä saadaan kasvien siemenistä.
– Ne todennäköisesti sitovat vettä ja muodostavat vanukasmaista tai hyytelömäistä rakennetta, Hopia sanoo.
Usean tunnin jälkeen pöydällä seisoo väsyneen näköisiä tuutteja.
Kaikkien koostumus on yhä vaahtomainen, pikemminkin mousse kuin pirtelö. Yön aikana lätäköt suurenevat ja jäätelöt painuvat kasaan. Pinta kuivuu nahkeaksi.
Kauppaketjujen mukaan jäätelön koossa pysymistä selittävät valmistusmenetelmä ja resepti. Ainesosien lisäksi merkitystä on muun muassa vispausasteella ja pakastusmenetelmällä, S-ryhmän viestinnästä kerrotaan.
Keskon mukaan nykyjäätelöt pysyvät tyypillisesti koossa pitkään eikä se kerro tuotteen laadusta tai turvallisuudesta. Se antaa lisäaikaa nautiskeluun, joten maltillinen sulamisnopeus on usein toivottu ominaisuus, Lidlin viestinnästä kerrotaan.
Makuasioita, sanoo professori
Mikä on sitten hyvän jäätelön merkki?
Hopia ei julista testille voittajaa tai häviäjää.
– Nämähän ovat makuasioita, sanoo Hopia.
– Mielestäni pitää valita juuri sitä jäätelöä, joka juuri siinä hetkessä tuntuu oikealta.
Tärkeää on tietysti kuitenkin se, että jäätelö on kylmää, hän linjaa. Ilman jääkiteitä kyseessä ei ole enää se kylmä herkku, jona jäätelö tunnetaan.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.