Ilmajoella uudistettiin frisbeegolfrata, ja nyt 2 000 asukkaan kylässä käy 1 000 pelaajaa viikossa

Frisbeegolf on noussut suosituimpien harrastusten joukkoon. Se päihittää jo sauvakävelyn, ja myös golf, keilailu ja jääkiekko jäävät taakse.

Ahonkylän frisbeegolfradalla on 18 puistomaista väylää keskellä metsää. Väylät ovat 60–210 metriä pitkiä. Juho Keskinen näyttää mallia. Video: Tarmo Niemi / Yle

Ilmajoen Ahonkylän uudistetulla frisbeegolfradalla Etelä-Pohjanmaalla on riittänyt kävijöitä ruuhkaksi asti.

Pelaajia on ollut tuhatkunta viikossa sen jälkeen, kun rata avattiin kahden vuoden remontin jälkeen kesäkuun puolivälissä.

Lakeus disc golfin perustajajäsen, radan kunnostushankkeen projektipäällikkö Juho Keskinen on tyytyväinen.

– Ruuhkaa on yleensä iltaisin, mutta onhan tämä positiivista, että näin paljon on väkeä käynyt.

Suomi on maailman kärkimaita, kun frisbeegolfratojen määrä suhteutetaan väkilukuun. Ratoja on yli tuhat ja uusia tehdään.

– Ennen niitä tuli joka kylään, nykyisin tehdään isompia ja parempia, sanoo Suomen frisbeegolfliiton toiminnanjohtaja Tapani Aulu.

Ahonkylän frisbeegolfrata on suunniteltu myös kilpailukäyttöön. Suunnitelmissa on järjestää SM-osakilpailujen karsintoja ja mahdollisesti mastereiden sarjan osakilpailuja.

– Näkee, että on tehty iso työ ja rata on hyvässä kunnossa. Rata soveltuu hienosti kaikentasoisille harrastajille, ja siinä on haastetta, mutta huippupelaajille se voi olla helppo, Aulu luonnehtii.

Vesiestekin löytyy Ilmajoen Ahonkylän uudelta frisbeegolfradalta.
Uudistetulle ratakierrokselle on tehty myös muun muassa vesieste ja pergola. Ahonkylän radan erikoisuuksia ovat isot heittoalustat ja päätösten erilaiset muurikivirakennelmat. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Frisbeegolf kirii suosituimpien harrastusten listalla

Frisbeegolf on viime vuosina noussut nopeasti yhä suositummaksi harrastukseksi niin nuorten kuin aikuistenkin keskuudessa.

Huippu-urheiluinstituutti KIHU:n suomalaisen aikuisväestön liikuntakulttuurista tekemän tutkimuksen mukaan frisbeegolf on noussut aikuisten harrastetuimpien lajien listalla sijalle 12 ja ohittanut muun muassa sauvakävelyn.

Miesten listalla frisbeegolf sijoittuu kahdeksanneksi, taakse jäävät niin golf kuin jääkiekkokin. Myös naisten kiinnostus lajia kohtaan on kasvussa.

Ahonkylän discgolfradan projektipäällikkö Juho Keskinen.
”Lajiin kuuluvat myös kiekkojen keräily ja ratabongaaminen”, sanoo Juho Keskinen. Hän arvelee, että noin viidesosa kävijöistä tulee Ahonkylän radalle Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelta. Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Juho Keskisen mukaan harrastus on myös suosittu 12–20-vuotiaiden keskuudessa, ja nuorempiakin radalla näkyy.

– Yllättävän hyvin tavoitamme 20 ikävuoden molemmin puolin olevia nuoria, jotka eivät muuten harrasta mitään. Radalla voi myös tutustua ja saada uusia pelikavereita, sanoo Suomen frisbeegolfliiton toiminnanjohtaja Tapani Aulu.

Lajin buumi oli koronapandemian aikana. Vaikka kasvu on noista vuosista tasaantunut, liiton mukaan lajille kuuluu edelleen hyvää: jäsenmäärä on ennätyslukemissa ja virallisia kilpailuja tänä vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin.

Uudistetulla radalla myös haastetta

Kauhavalaiset discgolfratakierroksella ennen töihin menoa.
Veikko Luoma (vas.) ja Roni Rajala kävivät pelaamassa kierroksen ennen työpäivää. Kierroksen panoksena oli pehmikset. ”Häviäjä tarjoaa.” Kuva: Tarmo Niemi / Yle

Kaunis kesäaamu houkutteli kauhavalaiset Veikko Luoman, 21, ja Roni Rajalan, 19, Ilmajoelle pelaamaan ennen töihin menoa. Muutaman vuoden lajia harrastaneet kaverukset kiertävät maakunnan ratoja ja kilpailevat myös.

Uudistuneella radalla he olivat toista kertaa ja kehuvat sen ilmettä.

– Väylät ovat siistit. Sekin on hyvä, kun on useampi par 4 -väylä, niin siinä pitää jo vähän heittää, Rajala sanoo.

Ahonkylän uudistettu 18-väyläinen rata on heittopituudeltaan 2­250 metriä, ja ihannetulos on 61. Väylät ovat 60–210-metrisiä.

Vanhaa pohjaa on muokattu muun muassa vaihtamalla koripaikkoja ja heittoalustojen sijaintia. Kantoja on poistettu, väylien reunoja siistitty ja maanmuokkausta tehty.

– Tarkoitus oli pitää vanhat puitteet yllä, mutta virittää niitä vähän. Tämä on nyt aika bueno, kehaisee projektipäällikkö Juho Keskinen.

Hanke maksoi 126­000 euroa, rahoitus saatiin paikalliselta Leader-kehittämisyhdistykseltä ja ely-keskukselta.

Talkootöitä tehtiin yli 70­000 eurolla. Ahkerimmalla talkoolaisella kertyi kahden vuoden aikana yli tuhat työtuntia.