Mystinen vaiva vie nyt koivusta lehdet kaupungeissa – tutkijat epäilevät stressaantumista

Koivujen lehtikadosta on tehty havaintoja erityisesti teiden varsilla ja muilla avoimilla paikoilla.

Lehtipuu, jossa on harvakseltaan oksia ja lehtiä, taustalla pilvinen taivas ja muita puita.
Koivujen harsuuntumisesta on tullut paljon kansalaishavaintoja tänä vuonna. Kuva on Lahden Hennalasta. Kuva: Petri Niemi / Yle

Alkukesän puustotuhot ovat herättäneet huomiota eri puolilla Suomea, kertoo Luonnonvarakeskus eli Luke.

Luke on saanut paljon koivujen lehtikatoon liittyviä yhteydenottoja. Havainnot koskevat erityisesti teiden varsilla, puukujanteilla, avoimilla paikoilla ja pienialaisissa koivikoissa kasvavia koivuja.

Oireet korostuvat avoimilla kasvupaikoilla ja rakennetussa ympäristössä, joissa puut voivat altistua esimerkiksi kuivuudelle, lämpötilavaihteluille, tiesuolalle tai maaperän tiivistymiselle.

Havaintoja on kertynyt etenkin Varsinais-Suomesta, mutta lehtikatoa on nähty myös pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Ilmiö näyttää paikoin silmiinpistävältä, mutta valtaosa maiseman koivuista on edelleen hyväkuntoisia.

– Lehtikadon täsmällistä syytä ei vielä tunneta. Laaja-alaisuus viittaa kuitenkin siihen, että taustalla voi olla puita kuormittanut olosuhdetekijä tai useiden stressitekijöiden yhteisvaikutus, kertoo Luken johtava tutkija Tiina Ylioja.

Pihapuut saattavat stressaantua nurmikonleikkuusta, joka pakkaa maata niin, että koivun juuristo vaurioituu. Myös sääolosuhteet rakennetussa ympäristössä voivat aiheuttaa puille stressiä, Ylioja kertoo.

Osassa puista silmut eivät ole puhjenneet normaalisti, lehdet ovat jääneet muodostumatta ja myös osa edellisvuoden versoista on kuollut.

Punatiilinen rakennus puiden reunustaman kadun varrella.
Lahdessa koivuja on usean vuoden ajan vaivannut ”hattutauti” eli koivunruskolaikkutauti. Nyt koivunlehtiä pudottava ilmiö ei johdu sienitaudista. Kuva: Petri Niemi / Yle

Luke selvittää lehtikadon syitä

Koivuista on otettu näytteitä muun muassa oksien sienilajien selvittämiseksi, ja tarkempia tuloksia saadaan syksyllä. Ilmiölle ei välttämättä löydy yhtä yksittäistä selittävää tekijää.

– Lehtikato ei automaattisesti tarkoita, että koivu olisi kuolemassa. Jos juuristo on hyväkuntoinen ja lehtimassaa riittävästi, puu voi toipua ja kasvattaa uusia versoja myöhemmin kasvukauden aikana”, kertoo Ylioja.

Ilmiöön ei ole tässä vaiheessa erityistä torjuntakeinoa. Tilannetta kannattaa seurata loppukesän ajan ja ilmoittaa voimakkaasti oireilevista tai nopeasti heikkenevistä puista metsätuhohavaintona.

Luken johtava tutkija Tiina Ylioja sanoo, ettei ole erityisen huolissaan ilmiöstä, sillä ongelmaa ei ole tavattu viljelykoivikoilla.

Kaupunkien koivut kärsivät lehtikadosta
Luken johtava tutkija Tiina Ylioja kertoo koivujen lehtikadosta.