Tammelassa Saaren kansanpuistossa sijaitsevalta Kaukolanharjulta avautuu näkymä, jota ihailivat jo aikanaan taidemaalarit Albert Edelfelt ja Magnus von Wright.
Sata vuotta sitten Kaukolanharjun korkeimmalle kohdalle rakennettiin puinen näkötorni, jolloin maisemaa oli mahdollisuus tutkailla 21 metrin korkeudesta.
Kaukolanharju on Suomen vanhin puurakenteinen näkötorni, ja se on edelleen käytössä. Sen vihkiäisiä vietettiin 4. heinäkuuta 1926.
Näkötornista avautuva maisema on osa valtakunnallisesti arvokasta Tammelan kulttuurimaisemaa.
Albert Edelfeltin harjulta maalattu ja vuonna 1890 valmistunut teos Kaukolanharju auringonlaskun aikaan oli esillä taannoin myös Ateneumin näyttelyssä, mutta näyttelyssä yhteyttä Tammelaan ei tullut esiin.
Katso miltä Kaukolanharjulla näytti Edelfeltin silmin ja miltä siellä näyttää nyt:
Kaukolanharju oli nähtävyys jo vuonna 1907
Kaukolanharju syntyi jääkauden seurauksena. Se on Salpausselän harjun sivusuoni. Näkötorni rakennettiin harjun korkeimmalle kohdalle.
Harjumaiseman kauneus oli hyvin paikallisten tiedossa. Niinpä siellä vieraili Kaukolan kyläläisten lisäksi myös maan omistaneen Saaren kartanon vieraita.
Jo ennen tornin valmistumista Kaukolanharjua esiteltiin nähtävyytenä Suomen matkailijayhdistyksen vuoden 1907 vuosikirjassa.
Samana vuonna Forssan yhteiskoulun johtaja Jooseppi Sajaniemi esitti, että paikalle pitäisi rakentaa näkötorni, kertoo tammelalainen paikallisopas Seppo Kujala.
Kujala on jo vuosia opastanut Saaren kansanpuistosta ja Kaukolanharjusta kiinnostuneita vieraita.
Opas kertoo, miten eräs japanilaisryhmä koki näkötornista avautuvan maiseman:
Vauhtia näkötornin perustaminen sai 1920-luvulla, kun perustettiin Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys. Sen aktiivina toimi Sajaniemen oppilas Esko Aaltonen, joka tunnetaan historiantutkijana, sosiologina, kulttuurivaikuttajana ja muun muassa Forssan Lehden perustajana.
Seppo Kujala on vakuuttunut, että ilman Aaltosta näkötornia ei olisi rakennettu Kaukolanharjulle.
Yhdistys pyysi apua tornin rakentamiseen maanviljelijöiltä ja kunnilta, koska yhdistyksellä itsellään ei ollut siihen liiemmin varoja. Tammelasta tornille ei herunut rahaa, vaikka Kaukolanharju sijaitsi pitäjän alueella.
Tornin suunnitteli rakennusmestari A. Nummi, ja sen rakensi kirvesmies Kalle Mikkola apulaisineen. Hintaa näkötornille tuli 68 000 markkaa.
Kotiseutu- ja museoyhdistykselle jäi näkötornista melkoinen velka, mutta sitä katettiin muun muassa tornin pääsymaksuilla.
Historiansa aikana torni on ollut parikin kertaa romahtamispisteessä, mutta korjausten ansiosta se on edelleen käytössä.
– Nyt tämä on päällystetty tällaisella punaisella pellillä, joten tikat eivät pääse tätä enää tuhoamaan. Ne ovat harjoitelleet tässä, miten kannattaa reikiä tehdä, Kujala sanoo.
Rakkaudella rakennettu näkötorni
Normaalisti maksulliseen näkötorniin on ollut heinäkuun ensimmäisellä viikolla vapaa pääsy juhlan kunniaksi. Varsinaista 100-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina, jolloin tulee tasavuosia näkötornin vihkiäisistä.
Paikallisopas sanoo, että tornin rakentaminen oli rakkaudenosoitus omalle kotiseudulle, luonnon kauneudelle ja omalle isänmaalle.
– Tämä on rakennettu rakkaudella, Seppo Kujala uskoo.