Hallituspuolueiden kiistely sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustuksista on jatkunut jo viikkoja.
Kiista ehti ajaa hallituksen jo kriisin partaalle.
Kiista Stea-avustuksista mutkistui entisestään tällä viikolla. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) ei halua luopua ilmoittamistaan avustuskriteereistä, ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) yrittää painostaa Rydmania poikkeuksellisella keinolla.
Tämä juttu tiivistää tärkeimmät käänteet.
1. Mistä kaikki sai alkunsa?
Hallitus sopi kehysriihessä, että se leikkaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista noin kolmasosan.
Leikkausten määrästä on siis sopu, mutta Rydman linjasi kesäkuun puolivälissä, että samalla näiden niin sanottujen Stea-avustusten kriteerit tiukentuvat.
Rydmanin linjauksissa toiminnalla on oltava selkeä yhteys terveyden edistämiseen tai toimintakyvyn rajoitteisiin. Yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön ei tukea enää myönnetä. Keskusjärjestöt saisivat jatkossa tukea vain poikkeustapauksissa.
Käytännössä Rydmanin mukaan leikataan varakkaimmilta järjestöiltä.
Rydmanin kriteereissä tukea eivät saa myöskään järjestöt, joiden toiminta keskittyy yhteen tiettyyn tausta- tai identiteettiryhmään ja toiminnalla ei ole terveydellistä perustetta.
Tämän on katsottu sulkevan pois maahanmuuttajia ja seksuaalivähemmistöjä tukevia järjestöjä.
Rydmanin toiminta suututti hallituksessa kokoomuksen ja RKP:n.
2. Miksi kokoomus ja RKP kimmastuivat Rydmanin toiminnasta?
Kokoomuksen ja RKP:n mukaan avustuslinjaukset olisi pitänyt käsitellä hallituksessa yhdessä.
Ylen lähteiden mukaan Rydman ei keskustellut avustuskriteereistä hallituksen ministerityöryhmässä, vaikka vielä Rydmanin edeltäjän Kaisa Juuson (ps.) aikana näin tehtiin.
Kokoomukselle ja RKP:lle ongelmallisia ovat myös tietyt kriteerit, joita on pidetty syrjivinä.
Hallituskumppaneista kristillisdemokraateille kriteerit kelpaavat pääpiirteissään, mutta menettelytapa kaihersi.
Lopulta kiista johti siihen, että Orpo järjesti tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoitti pyytävänsä kansliapäälliköitä valmistelemaan kriteereitä ohjaavan asetuksen uudelleen.
Kansliapäälliköiden ehdotuksen valmistuttua Rydman tulkitsi Ylen A-Studiossa, että asetus ei ole ristiriidassa hänen kriteereidensä kanssa eikä anna aihetta muuttaa niitä.
Kokoomuksessa asia nähdään toisin. Kokoomusministeri Anna-Kaisa Ikosen mukaan asetus ohjaa avustusten jakamista eri tavalla kuin Rydmanin kriteerit. Ikonen arvosteli Rydmania kriteereiden ”kynäilystä”.
3. Miksi hallitus ajautui kiistan takia kriisin partaalle?
Oppositiossa vasemmistoliitto esitti Rydmanille epäluottamusta. Rydman sai juhannuksen jälkeisessä äänestyksessä luottamuksen äänin 88–74, mutta RKP:n kansanedustajat äänestivät tyhjää.
Yleensä tapana on, että luottamusäänestyksissä hallituspuolueet tukevat hallitusta ja sen ministereitä.
Perussuomalaiset ja RKP ovat olleet aikaisemminkin hallituskaudella tukkanuottasilla.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) pöyristyi RKP:n äänestyskäyttäytymisestä ja katsoi sen vetävän mattoa pääministerin jalkojen alta.
RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutzin mukaan kriisiä ei aiheuttanut RKP, vaan se johtui sovittujen toimintatapojen rikkomisesta.
Kiista ei vieläkään ole ohi.
4. Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Orpo yrittää painostaa Rydmania asiassa poikkeuksellisella määräyksellään, että uusi asetus on esiteltävä 13. elokuuta mennessä valtioneuvoston istunnossa.
Jos Rydman ei sitä tee, asian voi esitellä virkamies ja se voidaan tuoda äänestettäväksi. Perussuomalaiset jäisivät äänestyksessä todennäköisesti alakynteen.
Kokoomuksessa katsotaan, tai ainakin toivotaan, että mikäli nyt lausuntokierroksella oleva asetus hyväksytään, se mitätöi Rydmanin kriteerit. Rydman saattaa esitellä asetuksen, mutta pitää silti kiinni kriteereistään.
Tällöin Rydmanin ja hallituskumppaneiden mittelö jatkuisi vielä syksyllä. Asiaan halutaan kuitenkin ratkaisu elokuussa, sillä Stea-avustuksia voi seuraavan kerran hakea syyskuussa.
Tällä hetkellä järjestöt elävät epätietoisuudessa. Kattojärjestö Sosten mukaan Rydmanin puheiden jälkeen jäi epäselväksi, pysyisivätkö hänen kriteerinsä yhä voimassa, vaikka avustusasetusta muutettaisiin.
Asetus ja kriteerit eivät ole sama asia, mutta ne eivät voi olla ristiriidassa keskenään. Poliittisesti avustusten myöntämisestä päätetään loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa.
Kiistan ytimessä näyttääkin olevan se, miten kokoomus ja perussuomalaiset tulkitsevat asetuksen ja siitä johdettavien kriteerien suhdetta.
Oikeuskansleri on pyytänyt selvitystä Rydmanin menettelystä. Myös sen lopputulemalla voi olla merkitystä, mikäli tilanne on yhä ratkaisematta.
5. Kuka on riidan voittaja?
Kiista vaikuttaa ajautuneen Orpon ja Rydmanin väliseksi arvovaltakysymykseksi. Rydman on entinen kokoomuksen kansanedustaja, jonka Riikka Purra on nostanut jo kahdesti ministeriksi.
Toistaiseksi julkinen kiistely näyttää sataneen perussuomalaisten ja Rydmanin laariin.
Ainakin Ylen tuoreimman kannatusmittauksen tausta-aineiston perusteella perussuomalaisten kannatuksen nousu ajoittuu juuri niillä viikoille, jolloin Rydman esitteli ehdotuksensa avustuskriteereiksi ja keskustelu aiheesta kävi kuumimmillaan.
Orpo on joutunut turvautumaan poikkeukselliseen keinoon, takarajan asettamiseen, sillä Rydman ei ole näyttänyt perääntymisen merkkejä.
Vasta elokuu näyttää, kuka selviytyy kiistasta lopullisena voittajana.