Hallitus pyrkii parantamaan uhrien asemaa rikosprosessissa uudella ohjelmalla.
Uhrien kohtaamisessa on eritasoista osaamista, ja tavoitteena on tasoittaa sitä, sanoo oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Venla Roth.
Erityisesti poliisi on antanut tärkeät ohjeet työhön, koska poliisilla on vaihtelevia kokemuksia rikoksen uhrin kohtaamisesta.
– Haluaisimme, että riippumatta siitä, missä rikos on tapahtunut ja kuka sitä tutkii, oltaisiin kykeneviä sensitiiviseen kohtaamiseen, Roth sanoo.
Työhön osallistuvat myös oikeusavustajat, asianajajat, tuomioistuinvirasto ja syyttäjät.
Roth ei osaa nimetä yksittäistä syytä osaamisvajeeseen. Koulutukselle on selvä tarve, ja poliisi on saamassa käyttöön tarkistuslistan uhrin kohtaamista varten.
– Haluaisimme, että poliisin kuulustelukäsikirjaan sisällytettäisiin tietoa uhrien sensitiivisestä kohtaamisesta ja kuulustelulomakkeisiin lisättäisiin niin sanottu tarkistuslista, Roth sanoo.
Suomi on jäljessä kansainvälisestä tasosta uhrien kohtelussa
Hallitus haluaa parantaa myös rikosprosessin aikana uhriin kohdistuvien riskien arviointia.
Poliisille kaavaillaan nykyistä vahvempia velvoitteita riskien arviointiin, ja osaamista on kehitettävä myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, kertoo Rikosuhripäivystyksen (RIKU) toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg.
– Tämä on ollut Suomessa kriittinen kysymys. Riskien arviointijärjestelmä on puutteellinen, ja siihen liittyvää lainsäädäntöä ollaan tarkistamassa, Åberg sanoo.
Åberg on ollut mukana laatimassa ohjelmaa. Hänen mukaansa suomalainen järjestelmä ei täytä kansainvälisiä vaatimuksia uhrien kannalta. Rikosprosessit kestävät usein liian kauan.
– Meillä saattaa kestää jopa vuosi, ennen kuin uhria kuullaan ensimmäisen kerran poliisissa.
Rikosuhripäivystyksen asiakkaat luulevat usein, että heidän asiansa on jo käsitelty, vaikka prosessi on vielä kesken.
– Tietämättömyys siitä, miten oma asia etenee, mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten oikeudet toteutuvat, on suuri ongelma, Åberg sanoo.
Lisäksi poliisin kuulustelujen videointi on vähäistä. Åbergin mukaan poliisin esikuulustelujen videointi ei riitä, sillä ensimmäisestä kuulustelusta oikeuteen voi kulua jopa kaksi tai kolme vuotta.
– Se on ehdottomasti asia, mitä pitäisi vahvistaa.
RIKU:ssa suurin asiakasryhmä ovat lähisuhde- ja seksuaaliväkivallan uhrit, ja viime vuosina verkkohuijausten uhrit ovat lisääntyneet.
Noin 75 prosenttia asiakkaista on naisia.