LA GUAIRA Pelastaja näyttää raunioista löytynyttä meikkipussia. Kuuluuko tämä tyttärellesi, hän kysyy naiselta.
– Ei se ei ole hänen, Gabriela Yanez sanoo hiljaa.
Hän on valvonut koko yön.
Raunioiden alla ovat Yanezin kaksi tytärtä sekä hänen isänsä, äitinsä ja isoäitinsä. Jäljellä perheestä ovat Yanez itse ja hänen kolmas lapsensa, poika.
Yanez vaikuttaa rauhalliselta ja selittää tilannettaan selkeästi. Hän ei ole vielä täysin sisäistänyt näkyä, joka häntä odotti hänen palatessaan kotiin juhannuspyhän jälkeisenä aamuna.
– Olin toisella puolella osavaltiota. Kun palasin kotiin, romahdin. Nyt on kuitenkin pakko jaksaa, Yanez sanoo.
Paluustaan lähtien hän on nukkunut raunioiden vieressä, päivisin hän seisoo niiden edessä ja seuraa, kun vapaaehtoisista koostuva joukko raivaa raunioita.
Videolla Yanez kertoo odotuksestaan:
Maanjäristyksestä on kulunut nyt yli viikko, ja toiveet eloonjääneiden löytämisestä kutistuvat hetki hetkeltä. Kuitenkin myös ihmeitä tapahtuu, ja tähän asti lähes joka päivä joku on löytynyt elossa.
Kaikki haluavat uskoa ihmeisiin. Myös Yanez.
– Eilen pelastajat löysivät osan olohuoneestamme. Sanoin pojalleni, että tunnen sydämessäni, että toivoa voi vielä olla.
Ääniäkin raunioista on kuulunut, tai ainakin niin Yanez uskoo.
– Ehkä lapseni ovat vain tajuttomana. Ehkä he ovat kuitenkin hengissä.
Toivoa haluaa pitää yllä myös toisen talon raunioista tytärtään etsivä Juan Carlos Barrio.
– Olin maanjäristyksen aikana viemässä autoa pesuun ja otin mukaan nuorimmat lapseni. Suunnitelma oli katsoa Brasilian ottelua sen jälkeen. Vaimonikin oli pois kotoa nuorimmaisen kanssa. Mutta 14-vuotias tyttäreni jäi kotiin. Nyt hän on tuolla, Barrio sanoo ja osoittaa raunioita.
Hänkin uskoo kuulleensa tyttärensä äänen raunioista.
– Jos hän jäi jumiin alakerrokseen, siellä on limonadia. Ehkä se on pitänyt hänet hengissä, Barrio sanoo ennen kuin murtuu kyyneliin.
– Pyydän jumalaa apuun. En halua uskoa, ettei tytärtäni enää ole, Barrio nyyhkyttää.
Maija Salmi kertoo videolla vaikutelmistaan La Guairassa:
Samalla tavalla toivoon takertuvat lähes kaikki omaisiaan raunioista etsivistä. La Guairassa sijaitsevaan McDonalsiin on pystytetty sairaala, jossa hoidetaan fyysisten vammojen lisäksi shokissa olevia ihmisiä.
– Psykologiset vaikutukset ovat valtavat tällaisessa tilanteessa. Täällä lähes kaikki ovat menettäneet jonkun, sanoo sairaalan lääkäri Alberto Centeno.
Improvisoidussa sairaalassa myyntitiskin takaa jaetaan vettä ja hoitotarvikkeita. Paikalla on myös traumatologi ja kirurgi.
Potilaat kärsivät erilaisista vammoista, monet myös nestehukasta. Centenon mukaan ensimmäisinä päivinä tragedian jälkeen siellä syntyi myös vauva.
– Äiti ja vauva voivat hyvin, heidät vietiin Caracasiin sairaalaan. Tämä ravintola on nyt todella tärkeä paikka, koska sairaalat ovat ylikuormittuneita.
Ravintolan terassi on muutettu eläinklinikaksi ja kodittomien eläinten suojaksi. Eläinlääkäri Sebastian Urez kertoo, kuinka maanjäristyksen aiheuttama stressi näkyy myös eläimissä. Monet niistä ovat jääneet orvoksi. Koirien lisäksi häkeissä on pelokkaasti katsovia kissoja.
– Yksi niistä hyökkäsi lääkärimme päälle. Se kertoo eläimen olevan erityisen stressaantunut. Näistä kaikki ovat olleet jonkun lemmikkejä. Nyt niiden omistajat ovat sairaalassa, kadonneita tai kuolleita. Meidän tehtävämme on auttaa niitä löytämään uudet kodit.
Maanjäristyksen aiheuttamat tuhot ovat päivänvalossa kuin maailmanlopun maisema tai päättymätöntä kauhuelokuvaa. Romahtaneiden talojen seiniin on spreijattu niissä asuneiden nimiä ja teipattu lappuja, joissa etsitään kadonneita.
Sairaaloissa on tuhansia orvoksi jääneitä lapsia, joista osa on lopettanut puhumisen. Telttakyliä ja improvisoituja majoituksia on joka puolella.
Suurin osa ihmisistä ei asu vielä pitkään aikaan missään. Ennen kuin jälleenrakennus voi alkaa, raunioista on kaivettava niihin jääneet.
Tähän mennessä kuolleita on 2600 ja loukkaantuneita 11 000. Lisäksi tuhannet ovat kateissa.
Siskontyttöään McDonalds- sairaalan lähistöltä sijaitsevista raunioista etsivä Nelly Peralez pelkää, että talo ajetaan pian matalaksi.
Videolla Peralez kertoo, että siskontytön ääni on kuulunut raunioista:
Vieressä meksikolaisen pelastustiimin jäsenet puhuvat keskenään, että heidän työnsä täällä päättyy pian. Pian ihmeitä enää tapahdu, vaan raunioista kaivetaan vain ruumiita.
Siihen on valmistauduttu La Guairan satamassa, jossa odottaa riveittäin ruumisarkkuja.
