Politiikan kesästä ei ole draamaa puuttunut. Kiista järjestöjen avustuksista ja keskustelu Helsingin Garden-hankkeen rahoituksesta jatkuvat päivästä toiseen.
Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin apulaisprofessori Emilia Palonen on seurannut käänteitä kesälomaltaan hieman turhautuneena.
Hänen mukaansa hallitus on käsitellyt sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin (ps.) järjestörahoitussooloilua silkkihansikkain.
– Rydman ottaa itselleen tilaa toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Hän ajattelee, miten perussuomalaiset tekisivät valintoja omien arvojensa perusteella.
Rydmanin esittelemien valtionavustusten jakokriteerien on tulkittu tarkoittavan varsinkin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ja maahanmuuttajajärjestöjen rajaamisesta valtion Stea-avustusten ulkopuolelle.
Samaan aikaan kokoomus räpistelee, kun selvisi, että hallitus antoi Helsingin Garden-hankkeelle 35 miljoonan euron investointituen ilmeisesti ilman kunnon hakemusta.
Palonen näkee siinä samankaltaisuutta kuin järjestörahoituskiistassa.
– Molemmissa on kyse luottamuksesta ja omille vetämisestä. Siinä toimitaan puolueen lähellä olevilla arvoilla ja samaan aikaan leikataan muualta.
Poliittiset kotiinpäinvedot rapauttavat luottamusta politiikkaan
Kiistoista huolimatta hallitus on edelleen toimintakykyinen eikä kaadu kesken vaalikauden, apulaisprofessori Emilia Palonen arvioi.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) tavoitteena on ollut pitää hallitus koossa koko neljä vuotta kestävän hallituskauden ajan. Hän on joustanut aiemmissakin perussuomalaisten kanssa käydyissä kiistoissa.
– Meillä on ollut esimerkiksi rasismikohuja, ja niissä rangaistuksiksi ovat riittäneet nuhtelut. Voimakkaampi reagointi voitaisiin tulkita siten, että Orpolla on jotain henkilökohtaista Rydmania kohtaan.
Rydman erosi kokoomuksesta luottamuspulan takia vuoden 2023 alussa. Saman vuoden keväänä hänet valittiin eduskuntaan perussuomalaisten ehdokkaana.
Vaikka hallitus ei kesän kiistoihin kaatuisikaan, kansalaisten luottamusta hallitukseen ja puolueiden väliseen luottamukseen se voi murentaa.
– Kansalaiset voivat ihmetellä, miksi tätä hallitusta pidetään kasassa. Sitäkö varten, että saadaan näitä Garden-hankkeita ja muita vielä ajettua viimeisen hallitusvuoden aikana?
– Kuinka pitkälle esimerkiksi tieteen autonomian ja kansalaisjärjestökentän tuottaman kolmannen sektorin alasajossa ollaan valmiita menemään, Palonen kysyy.
Demokratia kärsii kun politiikka on diilejä
Apulaisprofessori Emilia Palonen pohtii, missä vaiheessa kiistat hallituksen sisällä alkavat vaikuttaa muuhunkin kuin kokoomuksen kannatuksen laskuun.
Palonen kysyy, vieläkö hallitus toimillaan voi puolustaa liberaalidemokratiaa.
– Vai olemmeko jo siirtyneet orpolaisuudesta orbánilaisuuteen, jossa tärkeintä on tehdä diilejä kavereiden kanssa, ajaa omaa ideologista agendaa ja taipua siihen, että kun ollaan yhteistyössä perussuomalaisten kanssa niin heidän agendaansa kuuluu tieteen autonomian kyseenalaistaminen ja kansalaisjärjestökentän laajamittainen kyseenalaistaminen?
Palonen viittaa Unkarin entiseen, yksinvaltaisesti maata johtaneeseen pääministeriin Viktor Orbániin. Hänen valtakaudellaan Unkarissa kavennettiin monia demokraattisia oikeuksia.
– Kuten Unkarissa, myös Suomessa tämä liittyy hyvinvointivaltion tahalliseen alasajoon, jossa kuitenkin yksityiset lähellä hallitusta olevat toimijat voivat saada etuja.
Kesän kahta suurta poliittista kiistaa kommentoivat 1.7. A-studiossa vierailleet Helsingin Garden-hankkeen hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori ja sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.