Minja Korhonen osasi varautua yhdistetyn surkeaan kohtaloon – suomalaistähti ei aio hylätä rakasta lajiaan

Minja Korhonen valmisteli itseään siihen, ettei yhdistetty jatka olympialaisten ohjelmassa. Lajinsa nuori supertähti uskoo valoisaan tulevaisuuteen.

Minja Korhonen tuulettaa palkintokorokesijaa.
Minja Korhonen juhli viime kaudella uransa ensimmäistä maailmancupin osakilpailuvoittoa ja oli kokonaiskisassa kolmas. Kuva: Getty Images

Suomalaiset yhdistetyn urheilijat kuulivat tiistaina huonoja uutisia, kun Kansainvälinen olympiakomitea kertoi, ettei vuodesta 1924 asti talviolympialaisissa mukana ollut laji ole mukana 2030 kisoissa.

Suomelle yhdistetty on ollut talvikisoissa yksi perinteisimmistä menestyslajeista, ja upeista saavutuksista ovat vastanneet muun muassa Heikki Hasu ja Samppa Lajunen. Viime talven Milano-Cortinan kisoissa Suomen kuudesta mitalista puolet oli yhdistetyn urheilijoiden tuomia.

Yhdistetty oli tähän asti olympialaisten ainut laji, jossa kilpailivat ainoastaan miehet. Lajin kohtalo oli jatkoajalla jo neljä vuotta sitten, ja silloin yhdeksi olympiastatuksen kriteeriksi naulattiin se, että myös naisten tulee olla mukana.

Koko lajiyhteisö on lobannut viime vuosina valtavasti sen puolesta, että yhdistetty säilyisi olympialaisissa mukana. Yksi näkyvimmistä nimistä on ollut 19-vuotias Minja Korhonen, joka häikäisi viime maailmancup-kaudella.

– Onhan se iso harmitus, että naiset eivät ole yhdistetyssä pääsemässä ainakaan seuraaviin olympialaisiin. Nyt ei koko lajikaan. Teimme tosi paljon töitä lajin esilletuomiseen. Laji teki niin hyvää työtä kuin vain pystyi, suoraan treenien jälkeen tavoitettu Korhonen harmittelee.

Samppa Lajunen olympialaisissa 2002.
Samppa Lajunen juhli Salt Lake Cityssä 2002 kolmea olympiakultaa. Kuva: Getty Images

Varautui huonoihin uutisiin

Vuonna 2007 syntyneen urheilijan puheista paistaa läpi, ettei KOK:n tekemä päätös lopulta mikään iso yllätys ollut.

– Tässä on yritetty valmistautua molempiin skenaarioihin, niin positiiviseen kuin negatiiviseenkin. Siltä osin on ehkä helpompi käsitellä tämä. Toki niistä syistä, miksi laji ei ole enää olympialaji, voidaan varmasti kiistellä ja olla eri mieltä.

– Meillä on yhdistetyssä aivan mahtava lajiyhteisö ja muutenkin sellainen henki, mitä olympialaisiin juuri toivoisi. Agenda ja arvot olisivat kohdanneet, mutta nyt tällä kertaa tuli tällainen päätös.

Korhonen toteaa, ettei hän ole ehtinyt vielä perehtymään olympiakomitean lopullisiin perusteluihin. Hän nostaa kuitenkin joitakin tekijöitä, joista KOK ja lajiyhteisö ovat olleet kulisseissa eri mieltä.

– Oli puhetta lajin näkyvyydestä ja sen riittämättömyydestä. Ilmeisesti myös lajin tasonkin osalta oli eriäviä mielipiteitä.

Minja Korhonen ja Heta Hirvonen kuvissa.
Minja Korhonen ja Heta Hirvonen ovat huippunimiä lajissaan. Kuva: EPA

Ristiriitaista

Neljä vuotta sitten näihin aikoihin yhdistetyn kohtalo oli vedenjakajalla, ja lajin tulevaisuus oli auki 2026 olympialaisten jälkeen. Silloin vedottiin siihen, että yhdistetyn pitää saada myös naiset vahvemmin lajin mukaan.

Lobbaustyötä on tehty näiden neljän vuoden aikana paljon ja naisten yhdistetty on mennyt harppauksin eteenpäin. Miehiin verrattuna naisten kärkikymmenikkö on ollut varsin laaja: Norja, Saksa, Itävalta, Suomi, Japani, USA, Ranska, Slovenia ja Italia.

Miehissä laji on näivettynyt lähinnä Norjan, Itävallan ja Saksan näyttämöksi. 10–15 vuotta sitten Japani, Ranska, USA ja Italia olivat kyydissä paremmin mukana.

Korhonen myöntää, että neljän vuoden takaisiin tasa-arvoperusteluihin peilattuna KOK:n tekemä päätös vaikuttaa ristiriitaiselta.

– Olisi toivonut sitä, että naisten yhdistetty olisi saanut mahdollisuuden seuraaviin olympialaisiin ja sen jälkeen olisi voinut katsoa uudestaan, olisiko tilanne muuttunut mihinkään.

– Neljä vuotta on pitkä aika ja yhdistetyn kaltaisessa lajissa huipulle ei pääse yhdessä tai kahdessa vuodessa. Se vaatii pitkäjänteistä tekemistä, ja siltä osin olisin toivonut, että olympiakomitealla olisi ollut pitkäaikaisempaa tulevaisuudennäkymää.

 Ema Volavsek, Alexa Brabec ja Ida Marie Hagen.
Miesten yhdistetyssä tällaista ei ole nähty aikoihin: Slovenian Ema Volavsek, USA:n Alexa Brabec ja Norjan Ida Marie Hagen palkintopallilla maailmancupissa. Kuva: Getty Images

Ei hylkää yhdistettyä

Vaikka olympiastatusta naispuoliset yhdistetyn urheilijat eivät vieläkään saaneet, Korhonen on optimistinen tulevaisuuden suhteen.

– Laji on kehittynyt ihan hirveästi ja suunta on vain ylöspäin. Oli olympiapäätös nyt sitten mikä tahansa, uskon, että yhdistetty tulee jatkamaan kasvuaan. Olympialaiset on neljän vuoden välein, mutta meillä on kuitenkin maailmancup ja MM-kisat, jotka muodostavat ison osan kaudesta. Meillä on paljon muitakin tärkeitä kisoja kalenterissa, Korhonen valaa uskoa.

Minja Korhosenkin kohdalla on spekuloitu siitä, että siirtyisikö hän mäkihypyn puolelle, mikäli olympiastatusta ei tule. Korhosen motivaatio rakasta lajia kohtaan on kuitenkin erittäin korkealla.

– Tällä hetkellä olen yhdistetyssä ihan satasella mukana. Se suunnitelma ei ole mihinkään muuttumassa. Tämän päätöksen osaa ottaa jollain tavoin kevyemmin vastaan, kun itsellä on ollut niin vahva luotto omaan tekemiseen ja siihen, että panostan yhdistettyyn, oli olympiapäätös mikä tahansa, Korhonen sanoo.