Dutkamuš | Sápmi | Yle Uutiset

Avveeljuuvâ kuávžurnääli selvâtteh tääl vuosmuu tove – Kuávžureh sättih leđe 500, 1 000 tâi 5 000, arvâl totkee

Eamiálbmogiid árbevirolaš máhttu lea guovddážis Pigga Keskitalo jođihan dutkanservošis

Pekka Sammallahti bargu sámegielaid ovdii bálkkašuvvo áidnalunddot Kotus-bálkkašumiin

Hyttysmääriä aletaan ennustaa yhtä tarkkaan kuin säätä – professori: Ne eivät ole olleet suosittuja tutkimuskohteita

”Čuoškah iä lah lamaš meendu pivnoheh tutkâmčuosâttâhhân”– čuoškâi meerijd älgih ennustiđ siämmáá tárkká ko šooŋâ

Nákkosdutkamuš: Sámit leat váldán oarjemáilmmi politihkalaš vieruid bargoneavvun hástalit stáhtaid válddi

Haahâ ovdeed poccust luksuspyevtiittâsâid – Elisa Ylinampa tuáivu, et poccuupyeidišampoo tipšo päärnis uáivinäähki

Inarinsaamen kielen elvytykseen uutta intoa Amazonian alkuperäiskansalta

Čielgiittâs: Syemmilij já jieškote-uv sämijuávhui puáttim anarâšâi kuávlun vaiguttij negatiivlávt siärváduv iäláttâssáid já kielân

Šoŋŋâdâhnubástus uhked Säämi kulmâ keerdi jotelub ko eres maailm – vorâs čielgiittâsâst oceh čuávdusijd

Tuuʹl sääʹmpiârrǥa kuʹlle ääkk da ääʹjj, puärraz, päärna di tuʹtǩǩeei – diasnimldõõǥǥ maacctum čuõʹđi mieʹldd saaʹmi raukkmõõžž vuâđald

Nákkosdutkamuš: Siiddat ja daid čálekeahtes lágat eai dovddastuvvo Suomas, ja dat dagaha ruossalasvuođa

Baika muitala guovžža eallimis vaikko maid ja dál Anára skuvlalaččat máhttet váldit baikkas dna-iskosiid

Mánát ja nuorat

Lappi universitehta dutkanfidnus čielggadit, masa Deanu guolástanmearrádusat vuođđuduvvet – dutkit hálidit báikkálaččaid jiena gullosii

Eiseváldi čielggadišgođii leago boazodoalus heahtedilli – boazoisida mielas dárbbašuvvošii maid heahteveahkki bohccuid biebmamii

Oappážat dutkkaiga sámegiela oahpaheami gárdebáikkis: go oahppanbirrasa sirdá guovdu duoddara, de oarjemáilmmi váikkuhus lea olu unnit

Go sámeservoša olggobeal dutkit ožžot veahkeruđaid sámedutkamii, gáibiduvvo sis olu máhttu, árvala professor – muhtumin ruđat soitet leat sámedutkiin eret

Nákkosgirjedutki čielggada sámiid guoskkahankultuvrra – duddjon, ovttastallan ja ealliiguin rassan gullet guoskkaheami iešguđet vugiide

Guldal jiena: Teija Kaartokallio niehkun lea šaddat hállanterapevtan, dál son dárbbaša veahki sámeservodagas iežas loahppabarggu várás

Mikromuovi valtaa pohjoisen vesistöjä yhtä lailla kuin etelänkin järviä: Näätämöjoen esiintymät yllättivät niin paikalliset kuin tutkijatkin

Geologat kártejit eatnama suvrodaga davvin – spesialdutki: "Suvrra sulfáhtaeatnamat eai leat stuorra váttisvuohtan Sámis"

Skääʹlǯ jie leäkku šõkknam 60 ekka tâʹvv jooǥǥin – Ǩiõčč video: skaaʹlǯi suõusid noorât da šõddeet mâʹŋŋlest laboratoriost

Arktinen alkuperäiskansojen tiede- ja osaamiskeskus Inariin

Kolttasaamelainen muistipankki osana kulttuurirevitalisaatiota: "Arkistoaineistoa pitäisi palauttaa takaisin kolttasaamelaisille"

Saamelaispolitiikan entinen kärkimies rauhoittuu nyt yliopistomaailmaan

Alkuperäiskansanäkökulma esillä ilmasto- ja terveysseminaarissa Helsingissä

Lapin yliopiston arktinen alkuperäiskansatutkimus tuo erilaisen näkökulman arktiseen tutkimukseen

GTK:n tutkimuslupa Käsivarteen tulkittiin malminetsinnän sijaan perustutkimukseksi

Väitös: Valtio tiukensi otettaan saamelaisten nautinta-alueisiin 1800-luvun loppupuolella

ETMU-tunnustuspalkinto saamelaiskulttuurin erikoistutkija Elina Helander-Renvallille

Saamelaismuseo Siidaan haetaan arkeologia ja tutkijaa

Åhrén ja Aikio perkaavat Joonan väitöskirjan saamelaisväittämiä

Väitös: Perinteiset alkuperäiskansojen rakenteet murenemassa

Näkkäläjärven väitöskirja antaa tietoa saamelaisten poropaimentolaisuudesta

Klemetti Näkkäläjärvi väittelee perjantaina

Kesä tuli Utsjoelle kuukauden etuajassa

Pieni mato muuttaa koko ympäristön pitkäksi aikaa

Meroštallansuomeksi: tutkimuspå svenska: forskningin English: research