Njuike sisdoaluide
Njuike sisdoaluide
Etusivu
Venäjän hyökkäys
Iranin sota
Sanapyramidi
Jalkapallon MM
Futistietäjä
Hae
  • Haemme säätietoja...
  • Hae Ylen sisältöjä
  • Lähetä uutiskuva tai ‑video

Pinnalla nyt

  • Muistojulisteita ukrainalaisille sotilaille, Ukrainan lippuja. (Adrien Vautier / AOP)

    Venäjän hyökkäys

  • Kaksi sotilashelikopteria lentää meren yllä, alapuolellaan lukuisia tankkerialuksia. (US Central Command / AFP)

    Iranin sota

  • Sanapyramidi-pulmapelin logo. (Yle)

    Sanapyramidi

  • Argentiinan pelaaja juhlii jalkapallon maailmanmestaruuskultaa täyden stadionin edessä. (AOP)

    Jalkapallon MM

  • Futistietäjä-pelin aloitusnäkymä puhelimen ruudulla. (Sami Liljeblad / Yle)

    Futistietäjä

Aiheet

  • Etusivu
  • Uutisia lyhyesti
  • Tuoreimmat
  • Lyhyet videot
  • Urheilu
  • Kulttuuri
  • Paikallisuutiset
  • Kotimaa
  • Ulkomaat
  • Politiikka
  • Talous
  • MOT
  • Tiede
  • Luonto
  • Sää
  • Kolumnit
  • Oppiminen
  • Abitreenit
  • Elävä arkisto
  • Selkouutiset
Yle Areena.Sarjat. Podcastit. Suorat.
  • Teksti-TV
  • Uutiskirjeet
  • TV-opas
  • Radio-opas
  • RSS-syötteet

Kielet

  • Svenska
  • Sápmi
  • News
  • Новости
  • Новини
  • Uudizet karjalakse
  • Yle Somaliga
  • اولي عربي
  • Uutiset viittomakielellä
  • Lähetä uutiskuva tai ‑video
  • Asiakas­palvelu
  • Ylen yhteystiedot
  • Uutisten yhteystiedot

Anárašgiella

Sápmi

Kuolmâs káájui nelgiääigi: tääl vájáldittum cevzimpurrâmâš väldih oppeet anon

Luondu
6:30
Nainen kyyristyneenä männyn runkojen äärellle. Irja Jefremoff opettaa pettukurssia Keväjärvellä.
Sápmi

Aanaarlâš wikipedisti kočodui Oulun väldiđ staatâpalhâšume vuástá

Bálkkašumit
12.6.
Kuvassa ihminen hymyilee leveästi veden äärellä. Päässään hänellä on lippalakki ja otsalla aurinkolasit.
Sápmi

Pihla Kuuva čaalij vuosmuš laudatur anarâškielâst eenikielân paje­uá­ppeeiskosijn

Mánát ja nuorat
15.5.
Kuvassa on nuori, joka on itse kuvannut itsensä edestä päin. Hänellä on pitkät hiukset ja intensiivinen katse.
Sápmi

Xia Torikka já Mikkâl Morottaja lává Euroviisui uđđâ sämikielâg läiđejeijeeh – taan tove tuše fiinaal lii sämikielân

Kultuvra
12.5.
Kuvassa saamenkieliset Euroviisuselostajat seisovat ja hymyilevät. Yllään heillä on kimmeltävästä kankaasta tehdyt saamenpuvut.
Sápmi

Njellimân láá vuávám uápistemkoolbâid nuorttâlâškielân – kuávlu anarâšâi mielâst kielâ kolgâččij leđe anarâškielâ

Sápmi
30.4.
Teija Tamminen kodassaan.
Sápmi

Anarâšâi kirkkopase ij uárnejuu innig – servikodderääđi meridij orniđ almolii sämmilij kirkkopase

Dáhpáhusat
23.4.
Saamenpukuinen kirkkokansa kuvattu selkäpuolelta Inarin saamelaiskirkossa. Edessä on Suomen ja Saamen liput.
Sápmi

Anu Avaskari kiinnostui politiikasta jo 11-vuotiaana ja on jatkanut vastoinkäymisistä huolimatta

Politihkka
1.4.
Henkilö seisoo kyltin edessä. Kyltissä lukee suomeksi ja kolmella eri saamenkielellä kokoustilat.
Sápmi

Anu Avaskari perustui politiist jo 11-ihásâžžân: sun lii juátkám vuástákevâdijn huolâhánnáá

Politihkka
26.3.
Henkilö seisoo kyltin edessä. Kyltissä lukee suomeksi ja kolmella eri saamenkielellä kokoustilat.
Sápmi

Pekka Sammallahti bargu sámegielaid ovdii bálkkašuvvo áidnalunddot Kotus-bálkkašumiin

Sámegiella
3.3.
Pekka Sammallahti katsoo suoraan kameraan työpöydän äärellä Utsjoen Vetsikossa.
Sápmi

Uásálistee budjetistem lii uárnejum jieškote-uvnáál sämikieldâin – Aanaar kieldâ tubled sume juhleive tiet

Gielddat
26.2.
Inarin kunnantalo ylhäältä.
Sápmi

Inarinsaamelainen Essi Morottaja haluaa ylläpitää saamelaisperinteitä

Olbmot
6.2.
Essi Morottaja katselee tekemäänsä sarvilakkia.
Sápmi

Sämikielâ já kulttuur láá Essi Morottaja eellim kuávdáást

Sámegiella
6.2.
Essi Morottaja katselee tekemäänsä sarvilakkia.
Sápmi

Anarâšah-seervi saavâjođetteijen maccâm Anu Avaskari áigu iäláskittiđ seervi tooimâ

Servodat
3.2.
Anu Avaskari ulkona katse tulevaan.
Sápmi

Sámegielat mumeniid dubben joatkašuvvá guhkes bottu maŋŋá –sámi ruhtadeapmi gájui heajos ruhtadilis

Sámegiella
28.1.
Neeta Jääskö ja Tiina Sanila-Aikio istuvat työtuoleilla naureskellen studiossa Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
Sápmi

Čuđiid kilomehteriid rávvehatmátki vai dulkon? Dákkár molssaeavttut sámemánáid rávvehahkii leat dál Anáris

Dearvvasvuohta
2025
Anni-Helena Ruotsala lasten kanssa.
Sápmi

Teâđak-a, mâid miârkkšââvv ”Ruåđ keäʹpper ij õõlǥ čuõʹldde”? Ǩiččlõõdd, mõõn puârast toobdak sääʹmǩiõlid!

Sámegiella
2025
samasteaddji, rintamerkki.
Sápmi

Sämikielâi okko meerhâš máttáátteijen máhđulâšvuođâ ávudiđ kielâ já jyehiđ tiäđu iärrásáid

Davvisámegiella
2025
Viisi alakouluikäistä oppilasta opiskelee saamen kieltä koululuokassa ison näytön äärellä.
Sápmi

Vuosmuu tove almaah láá eenâb ko nisoneh máttááttâlmin anarâškielâ – SMK uđđâ uáppeeh láá čokkânâm kuálástiđ

Sámegiella
2025
Heikki Nikula tarkistaa kalanverkkoa laiturilla järven rannalla syksyisessä maisemassa.
Sápmi

Ođđa digitálaspealut boađi boađi: veahkehit sámegiela lohkama ja čállima hárjehallamis

Skuvllat
2025
Kuvassa on lapsi takaapäin kuvattuna. Lapsi pelaa oppimiseen tarkoitetttua Ekapeliä padin näytöllä.
Sápmi

Eellim jođettij Hana Kalábová miljovnkaavpug huušâst Anarân tipšođ párnáid anarâškielân

Sámegiella
2025
Hana Kalábová čierâstmin.
Sápmi

Pajeuáppee Ainomaija Mäenpää uážui Young Women in Leadership -stiipeend: ”Jiem lam vuárdám tággáár palhâšume”

Sápmelaččat
2025
Ainomaija Mäenpää juhlimassa valkolakkia.
Sápmi

Toimâtteijee Anja Kaarret páácá iäláttâhân – sun lii porgâm eellimpargoos anarâškielâ oovdân

Sápmi
2025
Anja Kaarret Yle Säämi toimâttuvâst Anarist.
Sápmi

Anarâškielâ iäláskij vuorâsij kielâst puoh ahasij kielân – vorâs čielgâdâs lii kejâstâh sämikielâi tilán Suomâst

Giella
2025
Professori Annika Pasanen katsoo kameraan Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
Sápmi

Kielâmiäštárteivâdmeh noheh Säämi máttááttâskuávdáá anarâškielâuápuin tuáistáážân

Studeren
2025
Inarinsaamen kielimestari Iisakki Mattus istuu keinutuolissa ja hymyilee kotonaan Syysjärvellä 9.5.2025.
Sápmi

Sámegielat lášmmohallanbottut oidnogohtet tv:s otnáža rájes – ”Dát lea hui dehálaš bargu”, oaivvilda fysioterapevta

Dearvvasvuohta
2025
Fysioterapeutti Aliisa Katainen näyttää miten kuminauhaa käytetään.
Sápmi

Avveel já Aanaar kooskân keččâleh uđđâ bussilinjá pargomađhâšeijei várás

Ealáhusat
2025
nainen osoittaa aikatauluja toimistossa.
Sápmi

Inarinsaamen kielen elvytykseen uutta intoa Amazonian alkuperäiskansalta

Eamiálbmogat
2025
Bianca Benini-Morottaja katsoo kameraan ja hymyilee Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
Sápmi

Anarâškielâ iäláskitmân uđđâ mohtâ Amazonia kuávlu algâalmugijn

Servodat
2025
Bianca Benini-Morottaja katsoo kameraan ja hymyilee Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa.
Sápmi

Sámedikki kulturlávdegoddi almmuhii dán jagaš kulturmearreruđaid oažžuid

Sápmelaččat
2025
Saamen lippu liehumassa kitarassa. Taustalla festariyleisöä.
Sápmi

Anarist anarâškielâ paijaan koolbâin sämikielâi njunošân – kieldâst halijdeh nanodiđ ucebijd kielâid

Sámegiella
2025
Inarin kunnantalon kyltti Ivalossa talvella 2025.
Sápmi

Astronávta André Kuipers logaldallamat leat šaddan dovddusin anárlaččaide – ”Máilmmiluohká loaiddasteaddji”, govvida oasseváldi

Girjjálašvuohta
2025
André Kuipers esitelmöimässä saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa 2.1.2025.
Sápmi

Sámegielaid gáiddusoahpahusa ruhtadeami čielggadišgohtet: oahpahusministtar ii goit vel lohpit fásta ruhtadeami

Sámegiella
2024
Saamen kielten etäopetushankkeen väki sekä edustajat Utsjoen kunnasta ja Saamelaiskäräjiltä tapasivat opetusministeri Anders Adlercreutzin marraskuussa.
Sápmi

Sámegielaid gáiddusoahpahussii háliidit fásta ruhtadeami – ráđđádallamat oahpahusministtariin gaskavahku

Sámegiella
2024
Hanna Helander
Sápmi

Čielgiittâs: Syemmilij já jieškote-uv sämijuávhui puáttim anarâšâi kuávlun vaiguttij negatiivlávt siärváduv iäláttâssáid já kielân

Dutkamuš
2024
Kaisu Nikula Sajoksessa 1.11.2024.
Sápmi

Tovle jyehi táálust lâi jieijâs kielâ – kuávlukielah kullojeh ain anarâškielâst

Suopmanat
2024
Kollaasikuva Matti Morottajasta, Johanna Alatorvisesta ja Martta Alajärvestä.
Sápmi

Čyeldim já madârvaanhimij kielâ oppâm lijjii suu nahareh – mäddin pärnin aassâm Jane Helppi maacâi maassâd já olášutij naharijdis

Eallit
2024
Jane Helppi ja Manta, Pyreneittenmastiffi, Nelimissä, pihalla auringon paisteessa.
Sápmi

Kuálmádâs Sämitiigán väljejum jesânijn identifisist jieijâs anarâžžân – sämitiggelahâiävtuttâs juáhá sii uáinuid

Politihkka
2024
Kolmen kuvan yhdistelmä, jossa Inka Musta, Anu Avaskari ja Aslak Pekkala.
Sápmi

Ritva Kangasniemi lii tipšom jo kyevti puolvâst kielâpiervâl párnáid – ”Vanhimeh-uv láá lamaš kielâpiervâlist, tot lii fijnâ äšši”

Giella
2024
Nissoon čäittá muorâ čevečiingâ.
Sápmi

Eurohpa ráđi giellaraporttas ávžžuhit Suoma nannet sámegielaid oahpahusa ja sihkkarastit sámegiel bálvalusaid

Davvisámegiella
2024
Viisi alakouluikäistä oppilasta opiskelee saamen kieltä koululuokassa ison näytön äärellä.
Sápmi

Maht nuorttâliih väljejeh cimccâhkovvoos? Iiskâ mon pyereest tuubdah mácuhijd já ärbitiäđuid!

Sápmi
2024
Saamelaispuvuissa olevan miehen ja naisen kuvan päällä on yksityiskohtaisia kuvia saamelaistekstiilien yksityiskohdista.
Meroštallansuomeksi: inarinsaamepå svenska: enaresamiska

Bivnnuhamosat

  1. 1
    Dáhpáhusat

    Sámenuorat leat čoahkkanan Ohcejohkii deaivvadit nuppiideaset

  2. 2
    Servodat

    Bealuštanfámut fitne Guhturis oahpásmuvvamin Bohká geaidno­oktavuhtii

  3. 3
    Luondu

    Kuolmâs káájui nelgiääigi: tääl vájáldittum cevzimpurrâmâš väldih oppeet anon

  4. 4
    Dáhpáhusat

    Ohcejogas álgá valljugas dáhpáhusaid vahkku – fitnodatdoalli lea jo deavdán biebmo­vuorkkáidis

  5. 5
    Sápmi

    Davvin čuikii guokte vahku árat go dábálaččat – čuoikaáigodat sáhttá šaddat ain guhkit

Ođđasamosat

  1. 17:29
    Dáhpáhusat

    Sámenuorat leat čoahkkanan Ohcejohkii deaivvadit nuppiideaset

  2. 17:25
    Servodat

    Bealuštanfámut fitne Guhturis oahpásmuvvamin Bohká geaidno­oktavuhtii

  3. 6:30
    Luondu

    Kuolmâs káájui nelgiääigi: tääl vájáldittum cevzimpurrâmâš väldih oppeet anon

  4. 15.6.
    Sápmi

    Davvin čuikii guokte vahku árat go dábálaččat – čuoikaáigodat sáhttá šaddat ain guhkit

  5. 15.6.
    Dáhpáhusat

    Ohcejogas álgá valljugas dáhpáhusaid vahkku – fitnodatdoalli lea jo deavdán biebmo­vuorkkáidis

  6. 14.6.
    Interneahtta

    Iida Aikio asui nuorempana netissä, mutta osaa nyt kirjautua ulos – ”Heräsin, kirjauduin sisään ja nukuin”

  7. 12.6.
    Bálkkašumit

    Aanaarlâš wikipedisti kočodui Oulun väldiđ staatâpalhâšume vuástá

  8. 11.6.
    Ealáhusat

    Ođđa dutkanbohtosiid mielde dušše oasáš Deanu luossaveajehiin buvttehit merrii – iige váldosivalaš leat rastáboađđu

  9. 10.6.
    Sápmi

    Uđđâ sänikirje máttát celkkiđ saanijd olmânáál – ”Lâi tuše älkkeb huksiđ já rähtiđ uđđâ piergâs”, iátä proojeektjođetteijee

  10. 10.6.
    Nuortalašgiella

    Määusteʹmes mättjempirrõs taʹrjjad sääʹmǩiõl škooultõõzz lääddas da tääras

  11. 9.6.

    Esa Karpoff finai guollebivddus Norggas ja vahágis njágaldahttii guliid Supmii

  12. 9.6.
    Dáhpáhusat

    Sámeguovllus goit guokte festivála mihcamárain: Gaskaijašurra Gárasavvonis ja Ohcejohka šearrá Ohcejogas

  13. 8.6.
    Ealáhusláhki

    Utsjoen keskustassa ei ole yhtään ravintolaa tai hotellia – palveluiden väheneminen vaikuttaa kylän elinvoimaan

  14. 8.6.
    Bálkkašumit

    Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle tiedonjulkistamisen valtionpalkinto

  15. 8.6.
    Servodat

    Sámiid duohtavuođa- ja soabadan­kommišuvnna komissáraide dieđu­almmustahttima stáhta­bálkkašupmi – komissára giitá sápmelaččaid

  16. 8.6.
    Politihkka

    Sámegielddain Anár ja Ohcejohka cealkán parlamentáralaš bargojovkui: Dárbbašit ruđa sámegiela ja kultuvrra dorvvasteapmái

  17. 7.6.
    Dutkamuš

    Ivalojoen taimenkantaa selvitetään ensimmäistä kertaa – taimenia voi olla 500, 1 000 tai 5 000, arvioi tutkija

  18. 5.6.
    Musihkka

    Lávlla­čállinleaira doaibmá dehálaš deaivvadan­báikin Sámi artisttaide ja addá vejolašvuođaid ovttasbargui

  19. 5.6.
    Boazodoallu

    Bálgosiid ovttastusa ovddasteaddjičoahkkin dollojuvvui gitta uvssaid duohken

  20. 5.6.

    Ruõššjânnam ageeʹnt tuʹtǩǩee sääʹmpolitiikkâr Valentina Sovkina põõrt – mâŋŋa dõʹst son čõʹǩǩii Taʹrre

  21. 4.6.
    Politihkka

    Sámedikki muitalus lasiha riikkabeivviid dieđu sámiin, jáhkkiba sámedikki ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi ja dutki Saara Alakorva

  22. 4.6.
    Gielddahoavddat

    Suoma boarráseamos gielddahoavda gávdno Eanodagas – ”Fáluhin iežan deike ja nu mun bessen”

  23. 3.6.
    Servodat

    Ánde Sombys lea bolsttarge fárus go dolle mátkái máilbmái

  24. 3.6.
    Gielddat

    Bálvalusat leat vátnon Ohcejoga márkanis – gieldda virgeolbmuin leat goittot jurdagat mo ovddidit dili

  25. 30.5.
    Ájanasat

    Tenon lohitilanne on edelleen vaikea – Vetsi- ja Utsjoessa saa kalastaa kaksi vuorokautta, isot lohet on vapautettava

  26. 28.5.
    Bargoeallin

    Utsjoen kunnanjohtaja haluaa tehdä sivutöitä sairaan­hoitajana Norjassa

  27. 26.5.
    Luondu

    Näätämöjoki on nuorelle paikalliselle elinehto: ”Jos kalastus loppuu, täytyy miettiä voiko kotiseudulle rakentaa elämää”

  28. 24.5.
    Luonddusuodjaleapmi

    Pekka Juntin kolumni: Uudet pohjoiseen muuttajat ovat ihan eri maata kuin aiempi väki

  29. 22.5.
    Ruošša

    Barents Observer: Kiinan ja Venäjän laivaston edustajat tapasivat Murmanskissa Putinin Pekingin vierailun aikaan

  30. 22.5.
    Dorvvolašvuohta

    Tiedustelua tutkinut norjalais­toimittaja: Venäjä voi pakottaa maahanmuuttajia vakoojiksi – supo tunnistaa ilmiön

  31. 21.5.
    Riikkaidgaskasaš politihkka

    Erityislähettiläs Landry: Yhdysvaltain on otettava takaisin jalansijansa Grönlannissa

  32. 20.5.
    Luondu

    NRK: Jääkarhulta löydettiin lintuinfluenssa – ensimmäinen kerta Euroopassa

  33. 19.5.
    Skuvlejumpi

    Yliopistojen Arctic six -allianssi vauhdittaa Suomen, Ruotsin ja Norjan välistä yhteistyötä – pysyvä sihteeristö Ouluun

  34. 19.5.
    Olju

    Venäjän talouskasvu tyrehtyi, ja Putin etsii nyt apua Kiinasta

  35. 18.5.
    Riikkaidgaskasaš politihkka

    Presidentti Trumpin erityislähettiläs saapui vierailulle Grönlantiin

  36. 15.5.
    Sámegiella

    Tienviittoihin mahtuu vain kaksi kieltä, ja siksi saamen kielet joutuvat taistelemaan tilasta keskenään Inarissa

  37. 5.5.
    Dorvvolašvuohta

    Pakkasen kestävät droonit kiinnostavat paitsi armeijaa myös matkailua – voisi viedä pizzaa erämaahan

  38. 4.5.
    Ruošša

    Jäämerelle on syntymässä Venäjän oma ”Hormuzin­salmi”, jossa se on häärännyt vuosia lähes yksin

  39. 24.4.
    Rihkkosat

    Poliisin asiantuntemus ja resurssien riittävyys porovarkaus­tutkinnoissa huolettaa Saamelais­paliskunnat ry:n puheenjohtajaa

  40. 23.4.
    Populašuvdna

    Kotimaisia kieliä puhuvien määrä laski maaliskuussa alle viiden miljoonan

  41. 21.4.
    Servodat

    Amnesty vuosi­raportissaan: Suomen irtautuminen Ottawan sopimuksesta vaarantaa siviilien turvallisuuden

  42. 16.4.
    Vehádagat

    Saamelaiskäräjät saa nyt historiallisen mahdollisuuden vaikuttaa suoraan eduskunnassa

  43. 13.4.
    Árktalaš guovlu

    Euroopan komissio nimitti Jyrki Kataisen erityis­neuvonantajaksi

  44. 8.4.
    Nuorat

    Saamelaisnuorten uusi puheen­johtaja elää kahden maailman risti­paineessa: muutto saamelais­alueelle vai ura etelässä?

  45. 27.3.
    Dáidda

    Katso kuvat Kiasman saamelaisnäyttelystä – Petra Laiti: ”Suomessakin herätty, että tämä on trendi”

  • Yle yhtiönä
  • Tietosuojalauseke
  • Saavutettavuusseloste
  • Evästekäytännöt
  • Asiakaspalvelu
  • Avoimet työpaikat
  • Ylen perus- ja yhteystiedot
Vastuullista journalismia